Google Website Translator

perjantai 16. marraskuuta 2018

Köyhyys/Vähävaraisuus

Suomessa on kaikki hyvin. Työttömyys vähenee, kulutus kasvaa, vienti vetää, rahaa tulee ovista ja ikkunoista valtiolle ja kunnille. Siitä pitäisi riittää myös vähäosaisille. Mutta onko asia näin?

https://www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/20709738181
Kävin viikko sitten viemässä tuttavalleni käpyjä. Hän työskentelee vapaaehtoisena jakamassa lähelläni olevassa kyläkeskuksessa ruoka-avustuksia tarvitseville. Mennessäni sinne paikka oli täynnä ruoka-avun hakijoita, useimmat heistä vanhuksia tai äitejä. Tuli jotenkin masentunut olo siitä, että vanhojen ihmisten täytyy hakea ilmaista ruokaa saadakseen rahansa riittämään. 
Viikolla Yle uutisoi, miten köyhimmillä perheillä ei ole varaa ostaa lapsille talvivaatteita, jopa kirpparivaatteet on hinnoiteltu liian kalliiksi. Tai jos vähävarainen perhe sijoittaa kaikki liikenevät rahat lasten talvivaatteisiin, millaisissa vaatteissa aikuiset sitten liikkuvat talvella? Onneksi Suomesta löytyy vielä seurakuntia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka auttavat näitä vähävaraisia vaatteiden ja ruoan hankinnassa. Mutta tilanne menee tässäkin kohtaa kinkkiseksi, jos jokin tarpeellinen kalliimpi laite hajoaa. Miten käy jos asioiden hoitamisen kannalta välttämätön puhelin tai tietokone hajoaa?


https://pxhere.com/en/photo/1106174
Kun näistä asioista mainitsee, ovat kommentit usein kielteisiä. Puhuimme jossakin tilanteessa kalliista tavaroista (elektroniikasta) ja vähistä rahavaroista. Mainitsin tuon talvivaatejutun, jolloin joku heti tokaisi "...mutta on kyllä varaa ostaa 800 € puhelin tai kalliit nettiyhteydet". Tuskin oikeasti vähävarainen lapsilisillä tai pienellä palkalla hankkii markkinoiden kalleinta puhelinta. Nettiyhteydet taas alkavat nyky-yhteiskunnassa olla pakolliset, jos meinaa asioida pankin kanssa tai hoitaa paperityöt viranomaisiin päin. Myös palveluiden keskittäminen ja sen aiheuttamat pitkät välimatkat kutistuvat netin myötä. Pois jäävät pankkien palvelumaksut ja joukkoliikenteen maksut asiointireissuilla.
Toki tuohon "köyhien" joukkoon mahtuu niitäkin, jotka tahallaan ryhtyvät tukiloiseksi valtion kustannuksella eivätkä edes yritä muuta. Tai niitä, jotka kieltäytyvät ystävän tavaroiden vastaanottamisesta lapsille, koska ne ovat väärää merkkiä. Mutta eiköhän heitä ole koko porukasta vain pieni osa. Suurin osa (eläkeläiset, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, opiskelun tosissaan ottavat, yksin elävät, yksinhuoltajat jne.) on aidosti toimeentulonsa kanssa juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella kitkuttelevia. Täytyy sanoa, että kun lukee köyhistä tai huonosti toimeentulevista kommentteja (menkääpä joskus piipahtamaan Vauva.fi-sivuille katselemaan heitä mollaavia kommentteja), joukossa on joskus mielestäni jopa mauttomuuteen asti meneviä ryöpsähdyksiä. Kuten kolmatta lasta odottavalle äidille, joka itse teki pätkätöitä ja jonka mies ei puutteellisen koulutuksen takia löytänyt töitä heitetty "ukko voi kouluttautua ja jos kerran niin huonosti tullaan jo ennestään toimeen, pitikö ryhtyä tuppaamaan maailmaan vielä uutta ruokittavaa lasta!". 

https://pixabay.com/fi/sodan-runtelemassa-pakolaisten-huono-2069727/
Mikähän siinä on, että hyvin tai kohtuullisesti toimeentulevat ovat niin vihaisia ja ilkeitä sanoissaan ja ajatuksissaan vähempiosaisia kohtaan? Iskeekö huono omatunto vai paha mieli omien "state of the art"-laitteiden, kodin sisustusinnon ja ulkomaanmatkojen takia? Vai tuleeko mieleen, että tuolla ei ole töitä ja saa lorvailla vaan kotona ja kuitenkin sillä on telkkari, puhelin ja tietokone niin kun minullakin. Miksi minun pitää raataa niiden eteen kun toi on hankkinut ne panematta tikkua ristiin? Kun ajatellaan, ketkä kuuluvat niihin kaikkein varattomimpiin ihmisiin, minusta ilkeily ja syyttely ovat turhia. Samoin ne kaikki "hyvät" neuvot siitä, miten säästetään missäkin asiassa. Eivätköhän ne kaikki ole jo entuudestaan pienituloisten tiedossa ja käytössä. Se ei kuitenkaan nykypäivänä enää tahdo riittää, varsinkin jos eläkeläinen, vammainen, työtön, yksineläjä tai yksinhuoltaja haluaa itselleen (tai lapsilleen) muutakin elämää kuin sen kotona nyhjäämisen, TVn katselun ja kirjaston kirjojen lukemisen. Onneksi meillä löytyy vielä seurakunta ja järjestöjä, jotka auttavat elämisen perustarpeiden ylläpitämisessä. Samoin käytettävissä ovat ilmaistapahtumat, seurakuntien ja järjestöjen harrastustoiminta, joissa vuosimaksut ovat 0-50 €, perinteinen ilmainen liikunta ja kirjastot monipuolisine tarjontoineen. Koittakaapa te vähäosaisia laiskoiksi tai loisiksi syyttelevät, ilkeyksiä ja neuvoja heittelevät ihmiset sen sijaan elää esim. 6 kk peruskansaneläkkeellä tai työttömyyskorvauksella toimeentulevan elämää (nettotulo käteen 500-700 €/kk + asumistuki). Nähtäisiin, miten te tulisitte toimeen ja mitä kikkoja keksisitte, kun kengät tai puhelin hajoavat tai sairastutte yllättäen ja joudutte valitsemaan joko lääkkeet tai syömisen? Miten hyvää, ravitsevaa ja trendikästä ruokaa syötte rahoillanne? Mitä harrastatte ja miten käytte ulkona, kun pakollisten menojen jälkeen kuukaudessa jää esim. 20 € käytettäväksi muihin menoihin?

https://pixabay.com/fi/sormi-k%C3%A4si-osoittaa-suunta-kohta-1922074/Kautta historian paremmin toimeen tulleet ovat puhuneet suureen ääneen siitä, että köyhyys/vähävaraisuus on asianomaisen oma vika. Aina. Paitsi silloin, kun parempiosainen on oman toimintansa takia pudonnut yhtäkkiä köyhäksi. Silloin vika on ollutkin kaikissa muissa. Joten on aika lakata syyttelemästä ja edes hetki yrittää asettua toisen asemaan. Meneekö yhteiskunnassa rahanjako aivan oikein, kun vauraampi väestönosa voi nousukauden aikana entistä pulleammin ja köyhä väestönosa entistä huonommin? Yritykset kuittaavat entistä parempia tukia ja jakaessaan osakkailleen pulleita osinkoja potkivat pois "ylimääräisiä" työntekijöitä. Kunnat toteuttavat lainarahalla mitä erilaisimpia "kehityshankkeita" ja nostavat samaan aikaan veroprosenttia lainakulujen maksamiseksi peruspalveluiden rapautuessa. Vähävaraisten tukien määrät pienenevät hintojen kallistuessa. Ne sormet voisi syyttävänä sojottamisen sijaan laittaa vapaaehtois- ja järjestötoimintaan. Tai kutomiseen ja leipomiseen naapurille tai tuntemattomalle. Kolikon tai tavaran voisi välillä laittaa ulkomaisen kummilapsen sijasta Pelastusarmeijan joulupataan ja ruokakortti-, lahjapaketti tai eläinruokakeräykseen. Omat ylimääräiset tavarat voisi laitta kiertoon lahjoittamalla tai myymällä kirppiksellä kohtuuhintaan. Ilmaistapahtumien määrää voisi lisätä. Mahdollisuuksia on monia. Ennen kaikkea vähemmän antipatiaa ja enemmän jos ei nyt sympatiaa niin ainakin empatiaa.

Kristiina

tiistai 13. marraskuuta 2018

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Klassikko: Munakasrulla

Viime viikolla tuli sen verran urakalla makeaa, että tällä kertaa on tarjoilla vain suolaista.

Munakasrulla on klassikko menneisyydestä, joka sopii myös nykypäivään. Se on helppo tapa piilottaa esim. ylijääneet kastikkeet arkiruokapöydässä. Se sopii illanistujaisiin, brunssipöytään ja jopa voileipäkakun korvikkeeksi juhliin. Täytteeksi voi laittaa aivan mitä hyvänsä: lihaa, kanaa, kasviksia, juustoja jne. Omani sai täytteeksi kanakastikkeen.

Munakasrulla broilertäytteellä

Pohja:
6 kananmunaa
5 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl rosmariinia
Täyte:
400 g maustamattomia broilerisuikaleita
öljyä
1 rkl curryjauhetta
1 rkl paprikajauhetta
2 rkl vehnäjauhoja (tai esim. graham- tai täysjyvävehnäjauhoja)
2 dl vettä
1 kanaliemikuutio
2 dl ruokakermaa
2 tl timjamia
200 g tuoreita herkkusieniä tai 1 prk säilöttyjä
1 paprika
100 g vihreitä papuja
suolaa, mustapippuria
100 g juustoraastetta (mozzarella-emmental)

Tee pohja. Vatkaa kananmunien rakenne rikki (älä vaahdota). Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää maito, jauhot ja mausteet hyvin sekoittaen munien joukkoon. Anna taikinan turvota n. 0,5 h. Kaada seos leivinpaperilla vuoratulle reunalliselle uunipellille. Paista pohja uunin alakeskitasolla 225 ºC n. 15 min, kunnes pinta saa kauniin ruskean värin. Nosta kypsä munakaslevy uunista ja kumoa se puhtaalle leivinpaperille. Irrota paiston aikana käytetty pohjaleivinpaperi ja anna rullan jäähtyä.
Täytteeni kastike oli jo aiemmin tehtyä. Se syntyi näin: Kaada paistokasariin öljyä ja anna lämmetä. Lisää paprika- ja curryjauheet ja kuullota hetken aikaa aromien vapauttamiseksi. Lisää kasariin broilerinsuikaleet ja paista, kunnes ne ovat läpikypsiä ja saaneet hieman väriä. Ripottele päälle jauhot ja anna niiden kypsyä hetki. Lisää kanaliemi erissä ja sekoita kastike tasaiseksi. Lopuksi lisätään kerma, timjami ja tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Annetaan hautua hetki, maistetaan.
Kastikkeen kaveriksi rullan täytteeseen käytin paprikaa, vihreitä papuja ja herkkusieniä. Jos kastikkeen tekee vain rullaa varten, voi nämä täytelisukkeet lisätä jo kastikkeeseen sen tekovaiheessa yhdessä broilerinsuikaleiden kanssa. Puhdista ja viipaloi herkkusienet tai valuta tölkkiherkkusienet. Poista paprikasta siemenet ja kuutioi paprikanliha. Leikkaa jäiset pavut n. 2-3 cm paloiksi. Laita paistinpannulle tilkka öljyä, lämmitä ja lisää sienet. Paista niitä hetki, kunnes liika neste haihtuu. Lisää paprikakuutiot ja pavut. Anna lämmetä läpikuumaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Levitä jäähtynyt täyte munakaspohjalle (jos erilliset, ensin kastike sitten lisukkeet). Viimeistele täyte ripottelemalla päälle juustoraaste. Kääri munakas rullaksi kääretortun tapaan leivinpaperia apuna käyttäen ja nosta leivinpaperi levitettynä + rulla uunipellille. Ripottele rullan päälle juustoraastetta ja laita uuniin kuumenemaan, kunnes päällä oleva juustoraaste on sulanut ja rulla täytteineen lämminnyt (n. 10-15 min.). Nosta heti käytettävä rulla tarjoiluastiaan ja nauti salaatin kanssa.

Halloumisalaatti

2/3 pussia (á 100 g) friseesalaattia 
2 tomaattia 
1/3 kurkkua 
0,5 paprikaa 
tummia siemenettömiä viinirypäleitä 
200 g halloumijuustoa 
1 tl öljyä 
(75 g suolapähkinöitä karkeaksi murskattuina) 
Päälle: suolaa, mustapippuria 
öljyä (oliivi tai rypsi) 
balsamicoa 

Revi salaatti kulhon pohjalle. Pilko tomaatit ja kurkku, kuutioi paprika (poista ensin siemenet ja valkoinen osa sisältä). Lisää kulhoon. Lisää haluamasi määrä viinirypäleitä (puolita isot rypäleet). Mausta salaatti suolalla, mustapippurilla, öljyllä ja balsamicolla. Sekoita. 
Kuutioi halloumi. Laita paistinpannulle tippa öljyä (parilaa käytettäessä öljyä halloumi ennen kuutioimista). Paista paloihin kaunis pinta ja sekoita jäähtyneet juustokuutiot kulhoon salaatin sekaan. Lisää halutessasi suolapähkinät.

Kristiina

P.S. Somen taustatekijöistä kiinnostuneille tämä on ollut mielenkiintoinen viikko. Tortaina Yle 1 esitti Ulkolinjassa ohjelman venäläisistä trollitehtaista (löytyy vielä varmaan Areenasta) ja tänä iltana klo 22.00 Yle Fem esittää dokumentissa The Cleaners  kuvauksen sosiaalisen median sisältömoderaattoreista eli heistä, jotka päättävät siitä sisällöstä, joka sivuilta poistetaan.

perjantai 9. marraskuuta 2018

Naisia, kummituksia ja rakkautta

Taas on käännelty muutama sivu lukiessa. Tällä kertaa kirjavalikoima on hieman erikoislaatuisempi.

Book
Huonosti käyttäytyvät naiset - prinsessat, jotka pitivät päänsä, jos mahdollista (Linda Rodriquez McRobbie) tarkastelee ylhäisiä, jopa kuninkaallisia naisia, jotka eivät käyttäytyneet yhteiskunnan (miesten) heille asettamien normien ja rajoitusten mukaisesti. Kirjan naiset on jaoteltu miesten/yhteiskunnan heihin kohdistamien rikottujen rajojen mukaisesti lukuihin Taistelijat, Vallankaappaajat, Vehkeilijät, Selviytyjät, Bilettäjät, Lutkat ja Hullut. Mukana on sekä ennemmin tai myöhemmin eläneitä historiallisia naisia että naisia, jotka ovat vielä elossa. Ennen kaikkea naisia, joista on saatavilla jotain tietoja. Naisia, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan, sellaisen jäljen, että heistä on kerrottu muuten niin miehisessä historiassa. Kirjasta löytyy ylen määrin erittäin kiinnostavia kertomuksia kirjailijan sarkastisten kommenttien saattelemana. Eniten ihailin kertomuksia naisista, jotka ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä jäämättä ruikuttamaan kohtaloaan. Sekä naisia, joiden käytöstä nimitettiin hulluudeksi tai outoudeksi, mutta joka usein oli tarkoituksellista hullun leiman hakua saadakseen tehdä, mitä haluaa. Joskus hulluus taas oli miesten keksimää valhetta omaisuuden saamiseksi itselleen.

Book
Maailman merkillisimmät kummitustarinat (Mervi Koski) taas ovat joukko tarinoita, joissa kummittelijat voivat olla muitakin kuin "ihmisiä" ja ihmiskummitukset taas eriluonteisia kuten kohteliaita, suojelevia, ilkeitä tai jopa tuhoisia poltergeistejä. Löytyy kuvauksia mm. linnakummituksista, julkisten rakennusten kummituksista, poltergeisteistä, aavekulkuneuvoista, aave-eläimistä ja kummitustaloista, joissa ei välttämättä voi asua. Tiedättekö, että maailmassa on kirjastoja, joissa todella kummittelee? Pitääpä pitää silmät auki ensi kerralla omassa kirjastossa asioidessa.
Kirjaa on helppo lukea, koska tarinoita ja ilmiöitä ei aleta riipimään kovin monimutkaisesti ja selityksin varustettuna. Parempi niin. Haluan itse iltajutustelussa kuulla sen totena kerrotun kummitusjutun, en selvitystä eri ilmiöistä, niiden alueellisuudesta tai toistumisesta eri kulttuureissa tai siitä, miten nuo kummitukset jaoteltaisiin erilaisten piirteidensä tai tekojensa mukaan. Tämä piirre haittasikin minua lukiessani samaan aikaan toista vastaavaa kirjaa suomalaisista kummituksista. Sitä en jaksanut loppuun sen selittelevän, tutkivan kerronnan ja huonon jäsentelyn takia.

BookHupsu rakkaus (Kaari Utrio) on taas taattua Utriota. Kirja sijoittuu 1800-luvun alkuun. Nuori leskirouva Hedda Becke on saanut serkultaan Nora Werneriltä kirjeen, jossa häntä pyydetään saapumaan Helsinkiin tytön seuralaiseksi, ystäväksi ja opastajaksi. Hän jättää kotiopettajattaren pestinsä ja saapuu Helsinkiin todetakseen kirjeen sisällön erilaiseksi kuin todellisuuden. Noran isä ja äitipuoli eivät olleet tietoisia kutsusta. Lisäksi paikalle saapuu velkojaan isännältä perimään komea aateliskapteeni Harry Lindmark kesken jo aiemmin Heddalle tukalan tilanteen selvittelyn. Hedda on kuitenkin rouva, leski ja itsellinen ammattia harjoittava nainen, joka ei turhaan ylhäisiäkään kumarra. Harry taas rakastuu päätä pahkaa ihmisiä hyväksikäyttävään, tyhjäpäiseen mutta kuvankauniiseen Noraan. Kun vielä talon isäntä kuolla kupsahtaa hetikohta velkaisena tyhjätaskuna, tomera Hedda saa taakakseen kaksi arkielämän edessä avutonta mutta tähtiin kurkottavaa naista ja yhden hyödyttömän miehen. Siirtyillään mökinrähjästä kartanoihin, Helsingistä Kymenlaaksoon. Rakkaus parka saa ihmiset tekemään isoja virheitä ja tuntemaan toivottomuutta. Mukana on myös iso joukko muita enemmän tai vähemmän hassuja tai vakavasti otettavia sivuhenkilöitä. Tuloksena on totaalinen farssi, joka turvalliseen tapaansa lutviutuu lopussa.
Pidän Utrion kirjoista. Toisaalta ne ovat kevyttä romanssikirjallisuutta. Taustalta löytyy kuitenkin aina tutkittua historiallista faktaa ja ajankuvausta, jotka muodostavat uskottavan ja todellisen perustan täydelle fiktiolle. Kirja on mukavaa kevyttä iltalukemista, jossa voi samalla paneutua ajan ilmapiiriin ja tapoihin. Ja välillä naureskella joillekin hassuille henkilöille ja toilauksille.

Kristiina

tiistai 6. marraskuuta 2018

Marraskuu - November



Marraskuun iltoina nähdä voi kummia, hämärän hahmoja, varjoja tummia.
-http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Kuukausirunot.htm


Pieni Lintu - MakroTex challenge

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Suu makiaks

Tälläkin viikolla ja viikonloppuna on tehty "oikeaa" ruokaa. Niistä reseptit myöhemmin. Mutta tämän kerran juttu on omistettu makealle, jälkiruoalle ja leipomuksille. Hypimme kurpitsa-ajasta jouluun. Resepteistä osa on omia kokeilujani, osa muiden kehittämiä ohjeita. Nauttikaa makeasta siinä määrin kuin haluatte.

Aloitetaan kurpitsasta. Kurpitsapiirakan pohjan voi tehdä koska haluaa, mutta jos ajattelette pakastamista, pakastakaa vain pohja ja tehkää kuorrute vasta ennen tarjoilua.

Myskikurpitsan käsittelyyn ennen piirakan tekoa liittyy niiden paahtaminen ja soseutus. Leikkaa kypsä myskikurpitsa pystysuunnassa puoliksi. Poista siemenet lusikalla kuppiin paahtamista varten. Paloittele kurpitsa ja laita palat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille kuoripuoli alaspäin.  Paahda paloja uunissa 180 °C n. 40 min, kunnes liha pehmenee.
Kuori lohkot, laita lihat kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella.


Myskikurpitsapiirakka (pellillinen)

Pohja:
1 myskikurpitsa (n. 1-1,5 kg) eli 5-7 dl kurpitsasosetta
300 g margariinia sulatettuna ja jäähdytettynä
4 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
Kuorrute:
3 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
75 g voita tai margariinia
3,25 dl tomusokeria
1 tl vaniljauutetta tai -sokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kunnolla sekoittaen kurpitsasose ja sulatettu, jäähdytetty rasva.
Sekoita kuivat aineet keskenään.  Lisää ne vähitellen munasokeriseokseen sekoittaen, kunnes taikina on paksun vellin tyylistä.
Levitä taikina tasaiseksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
Paista uunin keskiosassa 175 °C n. 35-40 min., tarkasta pohjan kypsyys tikulla. Jäähdytä pohja.
Jos tarjoat piirakkapalat heti, tee kuorrute:
Vatkaa kulhossa kerma napakaksi vaahdoksi.
Vatkaa toisessa kulhossa tuorejuusto ja rasva tasaiseksi. Lisää vaniljauute/-sokeri.
Lisää tomusokeri seokseen muutamassa erässä koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen. Vatkaa pari minuuttia.
Lisää sekaan puolet kermavaahdosta nuolijalla hellästi sekoittaen. Lisää loppu kermavaahto sekoittaen jälleen kevyesti.
Levitä kuorrutus jäähtyneen piirakan päälle tasaisesti. Tee pintaan kuvioita lusikalla. Leikkaa piirakka paloiksi. Tarjoile palat sellaisenaan tai koristele vuodenaikaan sopivasti.

Nyt päästäänkin minun viime viikon keittiömokaani. Tarkoitus oli tehdä koristeita kuorruttamalla pretzelsuolakeksejä värjätyllä valkosuklaaseoksella. Käytössäni ei kuitenkaan ollut jauhevärejä (apteekista) tai suklaavärejä, joten aloitin nesteväreillä. Tuloksena oli marenkia muistuttava tuote, joka ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Muotoilin siitä kurpitsapallot. Ja tein uuden kuorrutteen kekseille geeliväreillä. Lisätietoja värjäämisestä Kinuskikissan sivuilta.
Koristeet:
2 levyä (100 g/kpl) valkosuklaata
1 rkl öljyä
30 g pretzelkeksejä
elintarvikeväriä (neste/geeli/jauhe) punainen ja keltainen
tummaa suklaata
paahdettuja kurpitsansiemeniä
Kurpitsat:
100 g valkosuklaata
0,5 tl öljyä
punaista ja keltaista nestemäistä elintarvikeväriä
tummaa suklaata
Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita joukkoon öljy.  Lisää värit, kunnes saat aikaiseksi mantelimassamaisen "taikinan". Pyöritä massa palloiksi, uurra kylkiin kurpitsauurteet ja rouhi tummasta suklaasta paloja varsiksi pallojen päälle.
Suklaakuorrutetut pretzelit:
30 g pretzelkekseä
100 g valkosuklaata
ruokaöljyä
jauheväriä tai geelimäistä elintarvikeväriä
tummaa suklaata
Sulata suklaa vesihauteessa. Värjää suklaasula. Kasta prezelkeksit valkosuklaassa, koristele tummasta suklaasta rouhituilla paloilla (kolmio kurpitsan päällä vartena)
Paahdetut kurpitsansiemenet:
Huuhdo kurpitsansiemenet hyvin ja valuta ne. Paahda siemeniä 7-10 min uunissa samalla, kun paistat piirakkapohjaa.

En ole pitkään aikaan tehnyt jäätelöä, joten oli jo korkea aika. Kotona oli ruusuvettä, jossa parasta ennen-päiväys oli menossa umpeen. Siispä valitsin sen jäätelön makuaineeksi.

Ruusu-limejäätelö

3 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl glukoosisiirappia
0,5 dl ruusuvettä
0,6 dl limen mehua
(pari tippaa punaista elintarvikeväriä)

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi.
Erottele kananmunien valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin. Vatkaa valkuainen vaahdoksi.
Lisää keltuaisten joukkoon sokerit ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi. Lisää sekaan glukoosisiirappi, ruusuvesi ja limen mehu. Sekoita tasaiseksi.
Lisää keltuaiskulhoon nuolijalla sekoittaen ensin kermavaahto ja sitten valkuaisvaahto. Jos käytät elintarvikeväriä, lisää se samalla kun lisäät valkuaiset. Sekoita massasta tasainen.
Kaada jäätelömassa pakastuksen kestävään astiaan ja laita pakastimeen. Pakasta jäätelöä ainakin 7 h, mieluimmin yön yli. Pakastuksen alussa sekoita massaa tunnin välein 4-5 kertaa. Ota jäätelö huoneenlämpöön hieman pehmenemään ennen tarjoilua.

Minulla oli aikomus kokeilla Hokkaido-kurpitsaa pannacotassa, mutta ne katosivat kaupoista ennen kuin huomasin ryhtyä ajatuksesta tekoon. Niinpä väänsin pannacottani persimonsellaiseksi.

Persimonpannacotta

2,5-3 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
1 vaniljatanko
1 dl persimonsosetta (= 1 x 300 g persimoni)
0,5 dl sokeria

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään.
Kaada kerma kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja raaputa sisältä siemenet kerman joukkoon. Lisää kattilaan vaniljatangon puolikkaat ja muut aineet, vatkaa tasaiseksi. Keitä n. 15 min. ahkerasti sekoittaen.
Ota kattila liedeltä ja poista vaniljatangot. Purista liivatteista vesi ja lisää ne kattilaan, sekoita hyvin. 
Jaa pannacottamassa tarjoiluastioihin. Siirrä astiat jääkaappiin ja anna hyytyä kunnolla (3-4 h ainakin).
Koristele esim. persimonviipaleella tai sitruunamelissan lehdillä.

Seuraavan ohjeen banoffeesta tarjoiluastioissa löysin netistä. Jos tarvitset pikaista jälkiruokaa osta kotiin purkki valmista vaniljakastiketta ja valmista kinuskikastiketta. 1 minuutin jälkiruoka on valmis. Omassa jälkkärissäni tein molemmat kastikkeet itse.

Banoffee lasissa

Vaniljakastike:
2,5 dl maitoa
1 dl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl vaniljauutetta
Kinuskikastike:
1 dl fariinisokeria tai siirappia
2 dl kuohukermaa
nokare voita
2 banaania
keksiä/pipareita murustettuna

Tee vaniljakastike. Sekoita kattilassa kaikki ainekset ja kiehauta miedohkolla lämmöllä (3-4). Anna kastikkeen kiehua ahkerasti sekoittaen, kunnes se on sakeutunut sopivasti. Nosta pois hellalta.
Sekoita kinuskikastiketta varten sokeri/siirappi ja kerma kattilassa. Kiehauta ja anna porista keskilämmöllä (4) n. 5 min välillä sekoittaen. Lisää joukkoon voi ja ja sekoita. Nosta kattila liedeltä.
Kastikkeiden jäähdyttyä kasaa annos. Murusta keksit tarjoiluastioiden pohjalle. Pilko seuraavaksi astiaan banaanit. Valuta päälle ensin kinuskikastiketta ja lisää lopuksi vaniljakastike. Anna annosten viilentyä jonkin aikaa jääkaapissa, samalla mautkin tasaantuvat.
Resepti: https://blogit.meillakotona.fi/lunnileipoo/banoffeen-uusi-tuleminen/

Lisäksi piti kokeilla muutamaa uutta joululeivonnaistapaa. Ne ovat molemmat löytyneet netin kautta. Kokeilin joulutorttuja uudella tavalla eli tähtinä. Muistuttavat ehkä enemmän kukkia kuin tähtiä nämä minun ensikokeiluni, mutta ohjeet tähtien taitteluun löytyivät Pinterestin kautta ja netissä täältä.
Kuulun Kinuskikissa aktiivisiin seuraajiin ja hän oli joku aika sitten yhdistänyt torttu- ja piparkakkutaikinat himoittavan näköisiksi piparitortuiksi joita oli ihan pakko kokeilla. Ei tullut ihan yhtä komeita kuin esikuvansa, mutta syötäviä yhtä lailla.


Kristiina

perjantai 2. marraskuuta 2018

Mahtava päivä Vaasassa

Eilinen oli varsinainen maestrojen päivä. Vaasassa nähtiin presidentti Sauli Niinistö, rouva Jenni Haukio, kapellimestari ja säveltäjä Leif Segerstam sekä yhdistetty orkesteri Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereista. Vaasassa kuultiin myös toisena kantaensiesityksenä (1. oli eilen Seinäjoella) Segerstamin presidenttiparin pojalle Aarolle säveltämä sinfonia Ihmisihme.

Aloitin iltapäivän Rewell Centeristä, jonne presidentti saapui tapaamaan kansalaisia. Ja hyvin olivat kansalaiset edustettuna, jo 1/2 tuntia ennen presidentin saapumista Rewell Center oli täynnä innokkaita odottajia.


Saapuihan se katsottavakin eli Sauli Niinistö paikalle ihan ilmoitettuna ajankohtana.



Rouva Jenni Haukio pysytteli lehdistötilaisuuden jälkeen portaiden alaosassa kuuntelemassa miehensä puhetta ja haastatteluja.


Presidentti vastasi ensin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kim Bergin tervetuliaispuheeseen ja joutui sitten toimittaja Stig Nygårdin tentattavaksi.


Täytyy myöntää, että Niinistö oli ajankohtaisista asioista puhuva, leppoisa ja joviaali presidentti ainakin Vaasassa. Lopuksi hän jalkautui yleisön pariin juttelemaan ja jakamaan nimikirjoituksia pyytäjille.

Illalla olin minäkin mukana Kaupungintalossa konsertissa (loppuunmyyty). Onneksi olin käynyt jo Rewell Centerissä, koska Kaupungintalolla paikkani oli parvella ja tämä oli kaikki, mitä siellä näin presidenttiparista:


Yhdistettyjä kaupunginorkestereita johti iki-ihana Leif Segerstam. Kuulimme ensin hänen sinfoniansa nro 319 "Ihmisihme", sitten Benjamin Brittenin sinfonian pianolle ja sellolle op. 36 ja lopuksi Johannes Brahmsin sinfonian nro 4 e-molli op. 98.


 
Brittenin sinfonian soolo-osan esitti Leif Segerstamin tytär Pia Segerstam, upea ja kuulu sellisti sekä Segerstamin omien sanojen mukaan hänen ensimmäinen oma ihmisihmeensä.


Todella mahtavalle musiikkielämykselle annettujen runsaiden, ansaittujen aplodien jälkeen saimme kuulla encorena Unkarilaisen tanssin nro 5. Illan loppuhuipennuksen kapellimestaroi itseoikeutetusti maestro Segerstam laulattamalla sekä orkesteria että yleisöä.

Lopuksi saatte naurut. Kun Leif Segerstam kumarsi presidenttiparille kuvasin tapahtuman parvelta kiikkuen. Yläviistosta en saanut ihmisiä suoraan, joten katselette tapahtumaa vinosta lintuperspektiivistä josta katsoen päähenkilöiltä melkein puuttuvat päät. Sitä paitsi kamerakin taisi olla nurin perin, ainakin päätellen kuvankäsittelyohjelman pyytämistä korjauksista. Että silleen.


Täytyy sanoa, että eilen oli ihanaa olla nimenomaan vaasalainen ainakin kuunnellessa presidentin puhetta ja lukiessa konsertin ohjelmalehtisestä Leif Segerstamin sanoja, hänhän on syntynyt Vaasassa.

Kristiina

tiistai 30. lokakuuta 2018

Kasvis - Vegetable




Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. 
Haukkaa, haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää.
- Lastenlaulu, san. Asta Kaukonen, Chrisse Johansson


Pieni Lintu - MakroTex challenge

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Kiireinen viikko

Viikolla tuli taas tehty kaikenlaista. Tiistaina olin ensimmäisessä valokuvauskurssi-illassa. Keskityimme lähinnä asetteluun ja asetelmiin sekä syvyyden näyttämiseen kuvassa. Otimme illan aikana kuvia erilaisista tilanteista (ihmisistä, esineistä) eri tavoin aseteltuna. Koska en laita luvatta ihmisten kuvia tänne, alla on kuvaustulos, joka mielestäni oli aloittelijan parasta antia.

Ette sitten hirnu

Keskiviikko olikin sitten tapahtumarikas. Olin Marttojen mukana vierailijoille pidetyllä leivontakurssilla. Vieraat leipoivat, Martat auttoivat. Tunnelma oli leppoisa kautta illan ja tuloksena oli todella herkullisia suolaisia ja makeita pikkupaloja esim. vieraiden tai iltapalan varalta.

Kinkkupiirakka, Kääretorkku, Jauhelihaneliöt, Kauralastut, Omenapiirakka, Kierrepullat, Lissun kakku muffinseina

Samana iltana oli ostoskeskuksellamme nuorison ideoima ja heille järjestetty Mun Nummi-ilta. Siellä esiintyivät lavalla Seksikäs-Suklaa, Dosdela ja VG+. Alueella oli myös graffitiseinä taiteilua varten, pyöränkorjausta ja makkaranpaistoa.



Torstaina olikin taas marttailua ja kukkien asettelua. Tuli tehtyä itsekin jonkinlainen asetelma. Käytössämme olleet kukat olivat sellaisia, että niiden piti olla hyvin säilyviä, jotta saamme kotona nauttia pitempään omasta asetelmastamme. Ehkä jotkut, mutten minä. Sain jälleen hyvän muistutuksen siitä, miksi kaikki kukkani ovat tekokukkia. Teimme asetelmat torstaina ja nyt sunnuntaina minun puskani on kuin varjo entisestään. Vihreät on nakerreltu, kukkien terälehtiä on syöty ja kukat nypitty jokainen ainakin muutamaan kerran pois asetelmasta. Syylliset saatte päätellä kuvan perusteella.



Kaverini on suunnitellut eläintarhoineen muuttoa Vaasasta kerrostalosta Pirttikylään tupaseen ympäristöineen. Perjantaina hän soitti ja kyseli, haluanko lähteä yökylään ja auttelemaan hieman tapetoinnin viimeistelyssä (ylijäämien leikkaamisessa) ennen lauantain muuttopäivää. Mikä ettei, kun ei muutakaan tähdellistä ollut tapetilla (hih). Alue oli avara, rauhallinen ja mukava kuten sisätilatkin. Sain mukavat yökylkiäisetkin kaverin koirakatraasta.

Miljöö huurteisena lauantai-aamuna, kaverin uusi tupa, pihapiiri, petikaverini Akka, Lempi ja Seppo

Lauantaina sain kaverilta kyydin kaupunkiin. Siellä oli Rewell Centerissä Halloweenrieha lapsille. Ennen kaikkea minua kiinnosti kuitenkin käydä Suomalaisessa Kirjakaupassa, jossa Marko Hautala kertoili kirjastaan Leväluhdasta, kirjan synnystä ja henkilöistä sekä todellisesta Leväluhdan alueesta.



Onneksi tämä päivä on mennyt ihan kotosalla ja osittain laiskana. Koko aamupäivä kului joko tabletilla tai puhelimella pelaamiseen. Hyi minua, meni hyvästä päivästä iso osa hukkaan. Onneksi iltapäivällä sain päällystettyä loppuviikosta leipomani kurpitsapiirakan. Ajattelin laittaa siihen koristeitakin ja minulla oli tietty idea niiden suhteen. Tein pienen keittiömokan, mutta se ei sentään aiheuttanut raaka-aineiden hukkaan menoa. Saatte pienen vilauksen keittiömokasta, tarkemmin siitä ensi viikolla samoin kuin piirakasta resepteineen.


Kristiina