Google Website Translator

torstai 3. heinäkuuta 2014

Halla ja raparperimehu

Veggie growing
Yleisnäkymä palsta-alueelta
Kasvimaat olivat säälittävä näky, kun kävin palstalla viime perjantaina. Keskiviikon ja  torstain välisenä yönä oli halla pistäytynyt kylässä. Kaikki perunat tai ainakin perunoiden varret olivat mennyttä. Koska monet viljelevät palstoillaan perunaa, koko palsta-alue oli kurjan näköinen. Lisäksi menivät pinaatit ja kurkutkin ovat aikasen kurppasen näköisiä. Kuka osaa epäillä, että vielä kesäkuun viimeisellä viikolla saadaan hallaöitä. Ja kylmän alkukesän vaikutus näkyy myös ainakin mustaherukoissa. Katselin lauantaina pihamme ja vakiokeräyspaikkani mustaherukkapensaita. Tavallisen runsaan raakilemäärän sijasta pensaissa on kypsymässä vain muutama satunnainen marja. Saa nähdä, miten käy mustikoiden, jotka ovat nyt raakileina. Tai vadelmien, jotka ovat vasta osaksi juuri kukkineet tai vielä kukkimassa.

Kuten kuvistani huomaatte, en ole vieläkään saanut uutta kameraa. Kaksi yritystäni sen saamiseksi eivät ole tuottaneet tulosta. Mutta en anna periksi, kyllä minä sen järjestelmäkameran saan ennemmin tai myöhemmin.

Keskiviikkona satoi koko päivän. Siitä huolimatta tein pari piipahdusta ulkona. Ensimmäinen suuntautui paikalliseen kauppaan. Tarvitsin mm. uudet perunahanskat. Olen aina pitänyt hanskoja keittiön roskiksien yläpuolella olevalla hyllyllä. Ja kiitos huonosti (joskin johdonmukaisesti) valitun paikan, olen pelastanut hanskat lukemattomia kertoja roskasangosta. Uusia perunoita ennen juhannusta pestessäni jouduin ikäväkseni toteamaan, että jossain välissä oli tullut lukematon+1 kerta eli hanskat olivat kadonneet.
Toinen piipahdus suuntautui sateesta huolimatta viljelypalstalle. Kävin laittamassa rastasverkon pikkuruisen mansikkamaani päälle. Ja siihen kiinni reilusti alumiinifolion palasia, koska viime vuonna oli kottarainen jäänyt kiinni verkkooni ja kuollut. En halua sellaisen toistuvan. Huolimatta kylmästä ja erittäin huonosta kasvupaikasta lähellä isoa koivua, mansikoissa on jo ihan kivasti raakileita.

FoodSade sai minut myös keittiöön. Viime viikolla paikallisessa aviisissa oli ohje raparperimehulle. Ja koska minulla on raparperia palstalla, pyöräilin palstalle ja napsin sieltä 1,5 kg raparperinvarsia.  Ja ei kun niitä liottelemaan ja keskiviikkona keittelin liotteesta raparperimehua. Ja tottahan mehu tarvitsee kaverikseen piirakan. Joskus 20 vuotta sitten keräämästäni reseptikansiosta löysin sopivan reseptin, nimittäin puolukkapiiraan. Yllätyin maistaessani piirasta siitä, että vaikka pääaineena on puolukka, piiras on erittäin makea. Vaikkei siinä aivan hirveitä määriä sokeria olekaan. Molemmissa resepteissä on myös joitakin omia muokkauksiani. Tyypillistä minua.

Meidän typsy reissasi 4 päivän vierailulle äitini luokse Vantaalle. Emme voi typsyn kanssa reissata sinne yhdessä, koska kun minä käyn äitini luona, typsy on sen aikaa luonani kissavahtina. Mutta sovimme jo, että ensi kesänä yritän saada kissavahdin jostain muualta, jotta voimme tehdä reissun yhdessä.
Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)