Google Website Translator

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Erilaisia kulttuureja

Ballet
Tuli tiistaina tehtyä jälleen kaupunkireissu. Piti hakea Vaasan Kaupunginteatterilta tilaamani lippu. Meillä Vaasassa vierailee nimittäin sunnuntaina 2 näytöksen verran Young Russian Ballet. Pakkohan sitä on mennä katsomaan. Pikku mokana kerrottakoon, että päräytin pyörällä kaupunkiin ja vanhasta tottumuksesta sille teatterille, jonka ohi olen kerran jos toisenkin ajanut. Ja huomasin olevani ruotsalaisen teatterin edessä. Vasta silloin muistin Kaupunginteatterin olevan toisessa suunnassa, ei onneksi huisin kaukana. No, lippu tuli kuitenkin haettua.
Samalla reissulla hain käsituella varustetut "keittiötikkaat". Äitini, 87 v., kun on sitä mieltä, että alan olla liian vanha kekkaloimaan emännänjatkeella ikkunoita ja kirjahyllyjä pestessäni. Ja kun vihdoin ao. tikkaat olivat Hong Kongissa tarjouksessa, ostin ne. Mutta sitten törmäsin ongelmaan. Tikkaat ovat suhtkoht "pitkät" ja minun kulkuneuvoni on pyörä. Totesin, että jos laitan ne poikittain takapakkarille, jyrään kotimatkalla kaikki pyörätiellä liikkuvat, keskikokoista koiraa isommat kulkijat. Joten jätin maksetut tikkaat säilytykseen kauppaan ja kotona ajattelin soitella autoileville ystävilleni. Onneksi 1. puhelu toi avun ystäväni Katjan muodossa ja menemme myöhemmin viikolla hakemaan pojan kotiin.

Tuli sitten kokattua sitä muistojen ruokaa eli tillilihaa. Olen näemmä vähitellen taas totuttautumassa keittiössä
Food
touhusteluun. Heinä-elokuussa, kuten aina kesällä, kun on kuuma, ei ruoanlaitto oikein maistunut. Silloin heitettiin vaan kattilaan tai paistinpannulle jotain nopeata ja helppoa tai otettiin pakkasesta sitä, mitä tarjoilla oli. Yleensä keittoja. Ja nekin syötiin vasta iltayhdeksän jälkeen. Päivät tuppasivat menemään korpuilla, hedelmillä ja tuoreilla vihanneksilla. Mutta näin syksyllä piristyy ja tänä syksynä mieleen ovat tulleet ne kaikki ihanat perinteiset kotiruoat, jotka ovat välillä painuneet hieman unholaankin. Uuden kokeilu on välillä kivempaa. Mutta sieltä ne vähitellen tulevat taas mieleen. Kaikki kaalipadat ja lihamakaronilaatikot, jauhemaksakastikkeet ja lihapullat, hernekeitot ja merimiespihvit. Nam.

TV
Tekstissä vilahtivat jo korkeakulttuuri ja ruokakulttuuri. Tilaa on vielä yhdelle kulttuurille.
On ihanaa että TV-ohjelmatkin ovat siirtyneet syyskauteen. Kesä oli urheilua lukuun ottamatta (en katso) jatkuvaa uusintaa. Ja sitten niitä uusintojakin uusittiin viikonloppuisin. Kuukaudessa tuli 1-2 ennennäkemätöntä elokuvaa, muut oli näytetty eri kanavilla jo ties kuinka monta kertaa. Tosin tämä trendi taitaa jatkua edelleenkin. Kauhu- ja väkivaltaelokuvista tosin en tiedä, en katso niitä (paitsi katastrofileffoja).
Rakastan ohjelmia, joissa on nokkelaa verbaaliakrobatiaa. Sellaisin ovat mielestäni ainakin YleLeaks, Uutisvuoto ja Hyvät ja huonot uutiset. Lisäksi minuun vetoavat englantilaiset komediasarjat. Siis ei joku Pikku Britannia vaan sellaiset, joissa englantilainen hieman kyyninen, vakavana esitetty huumori kukkii. Malliesimerkkejä ovat Vielä virtaa, Pokka pitää, Didleyn kirkkoherra, Pitkän Jussin majatalo (vaikka siinä onkin hieman liikaa koheltamista) jne.

Seuraavassa kuvassa meidän sisarukset esiintyvät söpöimmillään. Löysin ne yhtenä iltana sängystäni "siskonpedissä". Ukko ja Akka ovat niin ihanasti liki. Kerroin kesällä kadonneista pyöränavaimistani, jotka kissat olivat saaneet katoamaan. No nyt ne löytyivät. Minulla on pari käytetyintä kassia roikkumassa ruokapöydän tuolin karmissa. Avainten katoamishetkellä tutkin paitsi taskuni ja lattiat (kun konttapesin ne) myös nuo laukut. En ole käyttänyt mustaa olkalaukkuani koko kesänä, mutta huomenna tarvitsen sitä, joten tarkastin sen sisältöä. Ja sinnehän ne avaimet oli tiputettu. En oikein käsitä, miten en niitä silloin löytänyt. Mutta nyt minulla on kuitenkin taas vara-avain runkolukkoon. Niin että ei kannata antaa kuvan söpöyden ja rauhallisuuden hämätä.

Cats


Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)