Google Website Translator

tiistai 30. joulukuuta 2014

Pyhien lukunautintoja


Joulunpyhät ovat siitä ihanaa aikaa, että voi vetäytyä sohvankulmaan hyvän kirjan kanssa ja syömätaukoja lukuun ottamatta omistautua lukemiselle.

Nimeltään Kekkonen (Raija Oranen) perustuu taas lähihistoriamme tosiasioihin, mutta luo fiktion kautta tutustumisen arvoisen kuvan henkilöstä nimeltään Urho Kekkonen ja hänen lähipiiristään. Kekkonen on tuittupäinen ja huumorintajuinen, seuramies, hän tietää, miten asiat pitäisi hoitaa, muut ovat törppöjä ja hölmöjä. Hän tietää, miten venäläisiä käsitellään ja miten Suomi pidetään itsenäisenä ja puolueettomana. Hän rakastaa ja tarvitsee Sylviään, mutta samalla on viriili ja rakastuu toki muihinkin naisiin. Hän ei ymmärrä, miksi muut poliitikot ja Suomen kansa vihaavat häntä, vaikka hän on saavuttanut niin paljon hyvää Suomen kannalta. Kirjan tapahtumat alkavat jatkosodan loppuajoilta ja niistä kerrotaan aina 60-luvun alkuun asti. Suomi taistelee ensin itsenäisyydestään ja sitten riippumattomuudestaan Neuvostoliiton kanssa. Samalla eri päämiehet ja eri poliittiset ryhmittymät tekevät ratkaisujaan ja yrittävät vaikuttaa sisäpolitiikassa. Monia tunnettuja tapahtumia, mutta tällä kertaa jotenkin uudesta kulmasta käsiteltynä henkilöiden kautta. Lähihistoriamme hieno läpileikkaus.
Tapaaminen elämän kanssa (Cecelia Ahern) on tyypillistä Ahernia. Alussa on päähenkilö, jonka elämä on jotenkin vinksahtanut ja kirjan edetessä se muuttuu hiljalleen paremmaksi ja "oikeammaksi". Tällä kertaa juoni on hieman absurdi. Lucy Silchesterin ihana, henkinen ja aktiivinen, kaiken taitava poikaystävä on jättänyt hänet. Tämän tapahtuman seurauksena hän menettää myös ihannetyöpaikkansa ja joutuu muuttamaan nuhjuiseen, pieneen yksiöön. Hän valehtelee kaiken aikaa elämästään, karttelee ystäviään ja perhettään ja vihaa työtään. Lucy uskottelee itselleen olevansa täysin tyytyväinen elämäänsä yksin seuranaan vain kissansa ja toipuneensa erostaan. Eräänä päivänä hän saa postitse kutsun tapaamiseen oman elämänsä kanssa. Yritettyään aikansa kaikin tavoin vältellä tapaamista kuten kaikkea muutakin elämässään hänen Elämänsä osoittautuu yllättäen nuoreksi mieheksi, joka ryhtyy hänen jatkuvaksi seuralaisekseen kaikissa hänen toimissaan. Tarkoitus on saada Lucy lopettamaan valehtelu ja saamaan oma elämänsä jälleen raiteilleen. Jatkossa aina kun Lucy valehtelee, Elämä kertoo muille totuuden jostain hänen valheestaan. Ja Lucy panee hanttiin joka käänteessä. Vaikeuksien kautta voittoon on Ahernin kaikkien kirjojen teema, tällä kertaa vain hieman hassussa muodossa tuon Elämän tullessa kuvaan mukaan. Eihän tämä mitään suurta kirjallisuutta ole, mutta toisaalta määrättyinä aikoina ei kaipaakaan vakavaa tai kirjallisesti ansiokasta luettavaa, vaan vain tällaista kevyttä välilukemista raskaampien ja ansiokkaampien kirjojen välissä.

Books
Näiden historiallisten romaanien vastakohdaksi piti toki sitten lukea myös rikosromaaneja. Veritimantit (Jo Nesbø) on taattua jännitystä niin kuin vain Nesbø osaa. Ryyppäävä, omia teitään kulkeva, painajaisista ja unettomuudesta kärsivä poliisi Harry Hole saa ratkaistavakseen nuoren naisen murhan. Hän löytyy tapettuna kotoaan ilman yhtä sormea ja luomensa alla 5-sakarainen veritimantti. Hänen harmikseen hänen aisaparikseen ja vastuulliseksi poliisiksi määrätään hänen verivihollisensa, apulaispoliisipäällikkö Tom Waaler, Oslon poliisin nouseva tähti. Yksi murha muuttuu sarjaksi murhia ja tapahtumien tuoksinassa Harry saa potkut, eroilmoitus vaan on odottamassa kesälomalla olevan poliisipäällikön paluuta. Sitä odottaessa Harrya pyydetään vielä jatkamaan tapauksen tutkimista. Kun tapaus sitten ratkeaa, on Harryn selvitettävä vielä välinsä lopullisesti Waalerin kanssa.
Ajojahti (Liza Marklund) tuo jälleen käsiteltäväksi uutismaailman raadollisuuden toimittaja Annika Bengtzonin ja hänen harjoittelijansa saadessa kirjoitettavaksi juttuja liikemiehen ja entisen poliitikon Torsten Lerbergin raa'asta kidutuksesta ja hänen vaimonsa Noran katoamisesta. Koska tapauksesta ei tavanomaiseen tyyliin riitä yksi juttu, vaan henkilöistä ja tapahtumista pitää kaivaa lisää tietoja, työtä riittää. Samaan aikaan Kvällspressenin päätoimittaja Anders Schyman joutuu nettibloggarin hyökkäyksen kohteeksi ja häntä syytetään petkuttajaksi ja lahjusten ottajaksi koskien hänen aikanaan tekemäänsä dokumenttielokuvaa. Schyman määrää Annikan tutkimaan uudelleen myös tuota dokumentissa käsiteltyä tapausta. Sen yhteydessä otetaankin sitten jo käsiteltäväksi sekä tiedotusvälineiden että nettikirjoitusten eettisyys ja juttujen oikeellisuus. Ihailen aina Marklundia lukiessani hänen tapaansa päästä tapahtumien ratkaisuun sen seitsemän mutkan ja juonenkäänteen kautta. Oma mielikuvitukseni ei parhaimmillaankaan riittäisi näin monimutkaisten juonien kehittelyyn. Ja tietysti, koska julkaisumaailma on itselleni täysin vieras, näitä Annika Bengtzon-seikkailuja on aina äärimmäisen mielenkiintoista lukea. Jos osakaan siitä, miten uutismaailma toimii vastaa kirjassa kerrottua niin huh huh.

Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)