Google Website Translator

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kevyesti keskellä sunnuntaita

Monta vakavaa asiaa odottaa kirjoittamista, mutta näin sunnuntain kunniaksi ajattelin pitää jutut hieman kevyempinä. 

Leivon viikolla pullaa. Tekemistäni manteli-kanelitäytepullista jäi puolet täytteestä yli. Ja nuukana mietiskelin, mihin sen voisi käyttää. Ensin ajattelin mantelikuppikakkuja, mutta sitä sorttia on tullut tehtyä niin usein viime aikoina, että hylkäsin ajatuksen. Sitten se tuli: kuiva- tai kahvikakku. Ja koska manteli ja kaneli sopivat hyvin omenan kanssa, tuloksena valmistui tosca-kakun tapainen manteli-omenakakku. Voi että siitä tuli pehmeä ja mehevä kiitos omenan ja varmaan vähän tuo päällysteen rasvan. Niin tai näin, helppo ja nopea tehdä ja tulos oli herkullinen.
Kun kävin viikolla katsomassa pullan täytteitä Kinuskikissan blogista, niin eikös siellä kummitellut kuin tehtäväksi tarkoitettu, ihastuttavan tuntuinen höyhenenkevyt sitruunajuustokakku. No pakkohan se oli samalla tehdä. Kakku ei tarvitse lainkaan uunia eikä siinä ole erikseen käytetty rasvaa. Ja käytetyt maitotuotteetkin ovat kaikki joko rasvattomia tai vähärasvaisia. Pakko oli kokeilla.
Nyt on leivottu sen verran paljon, että pakastimessa on vierasvaraa ja likenee siitä omaankin käyttöön. No, juustokakun syön kyllä heti, kiilteen takia sitä ei voi pakastaa. Tai jostain kyllä luin, että voi pakastaa kiilteineen päivineen. Mutta käytän sitä kuitenkin ainakin tekosyynä sille, että se on nyt syötävä. Resepteissä on nyt hetken muunlaisia ohjeita, koska pakastimeen ei sovi leipomuksia ennen kuin tämän viikkoiset tekeleet on sieltä syöty.

Olen viime aikoina ihmetellyt TV:n ohjelmatarjontaa. Jos yksi kanava ottaa ohjelmistoonsa tietyn tyyppisen ohjelman, kohta kaikilla kanavilla on samanlaisia ohjelmia pilvin pimein. Jokainen kanava näyttää kasan erilaisia kokkausohjelmia (osa aivan paikallaan, osa täyttä huuhaata), sisustusohjelmia (joo justiinsa, mistä vielä löytää sen 300 m2 omakotitalon ja rahat sen sisustamiseen), kuntoilu-, laihdutus- ja kieltäytymisohjelmia (kuka jaksaa) ja tietysti Tosi-TV sarjoja (voi elämän kevät, mitä törppöyden ruumiillistumisia). 
Vielä pahempia ovat jatkuvat uusinnat. YLE:n kanavat lähettävät yhä uudelleen ja uudelleen monta kertaa nähtyjä sarjoja ja elokuvia. Ajatelkaa nyt vaikka sarjaa Sydämen asialla. Se pyörii puolen päivän jälkeen jo varmaankin 4. kertaa uusintana. Sarja on välillä vuorotellut muutaman muun brittisarjan kanssa, jotka myös on näytetty aiemmin 2-3 kertaa uusintana. Sama koskee myös klo 17.10 ohjelmapaikkaan YLE1:llä. Tässä välillä sille ohjelmapaikalle saatiin aivan ihastuttava, täysin uusi Murdochin murhamysteerit. Nyt sekin loppui ja tilalle saatiin taas uusintakierrokselle lähtenyt brittisarja. Eikö maailmalta todellakaan löydy mitään uutta näytettävää, kun pitää pyörittää samoja sarjoja uudelleen ja uudelleen. Sama koskee myös vanhoja suomalaisia elokuvia alkuiltapäivässä. Kai niiden uusinnan uusintojen tilalle löytyisi vanhoja ulkomaisia veijari- ja komediaelokuvia. Ja keskiviikon historiadokumenttiin uusia dokumentteja vanhojen uusintojen sijasta.
Kaupalliset kanavat ovat täysin oma lukunsa. Ne eivät osaa muuta kuin uusia samat ohjelmat viikon sisällä 2-4 kertaa samalla tai eri kanavillaan. Päätellen ohjelmatarjonnasta ne kaapivat jo rahakirstujenssa pohjaa.
Näiden kanavien elinehto on mainostaminen enkä ymmärrä mainostajaa, joka tuhlaa rahojaan sen 4. uusinnan väliajoilla lähetettäviin mainoksiin. Eihän sillä viikon sisällä neljättä kertaa näytettävällä uusinnalla ole edes katsojia, joten menevät markat täysin hukkaan. Jos mainostajat katsoisivat hieman, mihin rahansa laittavat, niin mekin näkisimme jatkossa joskus jotain uuttakin. Ei juuri kukaan katso Poliisiopistoja tai Paluu tulevaisuuteen-elokuvia viidettä kertaa, joten miksi niille riittää mainostajia?

Ahkerana lukijana olen pikkuhiljaa kiinnostunut E-kirjasta yhtenä vaihtoehtona. Minulla vain ei ole laitetta, jolla niitä lukea. Molemmat puhelimeni ovat näetsen sellaisia vanhanaikaisia, puhelimiksi tarkoitettuja. Suomeksi: eivät älypuhelimia. Nyt pitäisi sitten hankkia joko tabletti tai lukulaite. Silmäilin noita lukulaitteita ja niiden hinnat vaihtelivat €9 - €254 välillä. Mikä ihmeen ero on kalleimman ja halvimman välillä? En tiedä, koska en ole vielä koskaan lukenut E-kirjoja. 
Tablettien hinnat ovat sitten hieman eri luokkaa. Halvimmat tabletit ovat jossain €90,- paikkeilla ja kalleimmat yli €700,-. Jos en pelaile enkä pahemmin harrasta musiikkivideoitakaan, niin pärjäisinkö tuolla halvimmalla? Sillä voisi Android-käyttöjärjestelmällä lukea kirjoja ja kameralla hätätapauksessa ottaa kuvia. Ja siihen kaiketi saisi joitakin appseja, joilla olisi käyttöä. En sitten tiedä, voiko sillä käyttää myös esim. VR:n alennukseen oikeuttavia elektronisia "kuponkeja" tai muita vastaavia, älypuhelimiin saatavia etuisuuksia?
Kolmas vaihtoehto olisi tietenkin hankkia älypuhelin tarpeeksi suurella näytöllä. Joka hankinta sitten saisi sen Matin ja Tepon lisäksi kukkaroon vieraaksi kohta Seponkin. Huh. Jos jollakulla on hyviä neuvoja ja mielipiteitä, nyt ne olisivat tarpeen.

En ole vähään aikaan julkaissut kuvia tai juttuja kissoista. Tai olen julkaissut kuvia, joihin kissat ovat tunkeneet mukaan, mutten itse kissoista. Innostuin iltana muutamana katselemaan kissojen leluja, niille kun tämä vuodenaika on yhtä tylsä kuin se oli viime vuonna kaikkien aikojen ensimmäisessä postauksessa kuvattu.  Tuli sitten lykättyä sisään tilaus Zooplussaan kasasta kissanleluja. Kunhan lelut ehtivät Saksasta tänne Vaasan perukoille, luvassa on varmasti paljon hyviä kuvia ja jokunen videokin niillä leikkivistä kissoista. Tai sitten ainakin pakkauslaatikosta nauttivista kissoista, jos eivät lelut kelpaa. 

Kristiina

2 kommenttia:

  1. Itsekin mietityttänyt noi telkkariohjelmat, varsinkin ku maa on täynnä yt-neuvotteluja ja pakko lomia ym. Noi kalliit sisustusohjelmat tai kiinteistökuningattaren esittelyt tuntuu lähinnä surullista, vaikka kai sitä pitäis olla iloinen että edes jollain on vielä varaa moiseen elämään.
    Ps. Kirjasto on ainakin aiemmin lainannut lukulaitteita, sieltä voi kysäistä ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi olla mielummin sellaisia uusia, tälle talouden ajalle sopivia ohjelmia, kuten kirppisvaatteiden ja tavaroiden tuunaamista ja kunnostamista, miten teen edullisesti terveellistä ja hyvää ruokaa, miten tehdään itse kosmetiikkaa, puhdistusaineita jne.
      Olen ajatellut tuota kirjastosta lukulaitteen lainaamista kokeillakseni kokemusta, mutta pitkän päälle himolukijana se jonkunlainen oman laitteen hankinta on kyllä melkeinpä pakollista. Muuten kirjaston laite saisi olla minulla lainassa seuraavat 10 vuotta. Eikä se taida onnistua.

      Poista

Mielipiteesi on aina tervetullut :)