Google Website Translator

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Nokkosia ja kuorofestivaalitapahtumia

Nettles
Olen hakenut metsästä tämän vuoden ensimmäisen saaliin. Kävin nimittäin lauantaina hakemassa pussillisen nokkosia. Tai oikeastaan muovikassillisen. Nokkoset ovat metsässä juuri nyt oikein sopivan kokoisia. Joku toinen ehkä suosisi vielä hieman pienempiä, mutta itse en viitsi ihan sellaisia lilliputteja poimia. N. 10 cm nokkoset ovat jo ihan siedettäviä. Ehdin perata yhden kulhollisen ennen kaupungille lähtöä ja toisen takaisin tultuani. Ja loppuillasta vielä kiehauttaa ne. Vaikka nokkonen on kuten pinaatti eli kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä, niin ihan hyvä kasa niistä keitettynä tuli. Ja pussiin jäi vielä vähän perattavaa. Ne taidan ryöpätä ja käyttää heti vaikkapa nokkosohukaisiin. Jos ei muuten nokkosia viitsi pakastimeen hakea, niin nyt kannattaisi hakea edes se yksi satsi tuoreeltaan käytettäväksi ohukaisiin, keittoon tai muhennokseen. Tai vaikka muusin mausteeksi.

Vaasa on ollut 5 päivää pullollaan kuorofestivaalitilaisuuksia. Itse ehdin käydä niistä kahdessa. Ensimmäinen oli torstaina Variskan koululla esitetty, koululaisten tekemä ja esittämä Digiaikakone. Musikaali sisälsi näyttelemistä, musiikkia, tanssia, balettia, akrobaattiesityksen ja vaikka mitä muuta mukavaa. Huikea saavutus.

Musical Digiaikakone


Musikaalissa pojat olivat himotietokonepelaajia ja tytöt pissiksiä (eivät minun sanojani, he itse lauloivat niin) selfieineen, twiittauksineen ja tekstareineen. Sitten oli tietysti se viisas tyttö, poikatyttö ja se, jota aina haukuttiin. Ja poika, jota kukaan ei nähnyt ja jolle kukaan ei ollut puhunut pariin vuoteen. Eli kaikki, mitä nykypäivässä koulussa tosielämässäkin esiintyy. Luokkaretkellä porukka siirtyy fantasiamaailmaan. Itse olisin ehkä käsitellyt aiheita ilman fantasiamaailmaa, jolloin kertomus olisi säilynyt yhtenäisempänä. Mutta hei, se on vain yhden 50+ kääkän mielipide, nykynuorille fantasiaan siirtyminen on kaiketi aivan normaalia.
Musical DigiaikakoneItse näytelmän siirtymätaukojen aikana nähtiin sitten erilaisia erittäin taitavia esityksiä: tanssia, balettia, akrobatiaa ja hauska lentoemäntä kertomassa lentokoneen hätäohjeista ja säännöistä. Kekseliästä ja hyvin tehtyä. Voimistelijoiden akrobatiaesityksestä ei valitettavasti ole kuvia. Se oli huikea ja keskityin niin ihmettelemään suorituksia, että unohdin kuvata.
Kaiken kaikkiaan koululaiset olivat tehneet hyvän esitykset ja esitysten taso oli hyvä. Aplodit Variska koululaisille.

Toinen käymäni kuorofestivaalitapahtuma oli lauantaina Kaupungintalolla pidetty Promenaadikonsertti. Sen 2 tunnin esityksen aikana nähtiin 8 kokoonpanoa.

Chorus music
Sekakuoro Sirpaleet, Let us be Frank, Kamarikuoro VOKaali, What if


Paljolti esitykset olivat perinteistä kuorolaulua mutta mukaan oli saatu myös erilaista tyyliä. Olen itse a capella-yhtyeiden ystävä ja niitä löytyi esityksestä peräti 2. Helsinkiläinen Let us be Frank esitti sekä laulua että lavashow'ta, hyvin piristävää. He saivat jäykän vaasalaisyleisön jopa taputtamaan laulun tahdissa. Seinäjoelta tulleen What If-yhtyeen repertuaariin kuului taas esimerkiksi Diggi Loo, Diggi Ley. Toisella tavalla erilainen oli Reserviläiskuoro Vinosyöttö. Heillä oli mukanaan haitarista ja rummuista koostuva rytmiryhmä ja laulut sotilaslauluja. Se pisti jalan vipattamaan.

Chorus music
Kamarikuoro Aiolos, Reserviläiskuoro Vinosyöttö, Tikkurilan Mieskuoro, Wasa Bygdekör


Ainoa, joka koko viikossa harmittaa on se, etten huomannut perjantaista Mustasaaren kirkossa pidettyä saksalaisen poikakuoro Stadtsingechor zu Hallen konserttia.

Witchcraft
Lauantaina alkoi myös museoviikko. Kävin pikaiseltaan Pohjanmaan museolla illalla kuuntelemassa tarinaa Vaasan noitavainoista. Koska noitavaino oli erityisen voimakasta ruotsinkielisillä alueilla, esityksestä olisi ehkä saanut mielenkiintoisemman ja monipuolisemman kertomalla Pohjanmaan noitavainoista. Nyt esiteltävänä olivat vain 2 Vaasassa noitina teloitettua naista, Marketat Punasuomalainen ja Parkoinen. Koko juttu kesti 1/2 h eikä ollut kaiken kaikkiaan erityisen mainitsemisen arvoinen. Sen jälkeen olisi ollut esitys aavelauluja, mutta minulle tuli jo kiire polkea kotiin.

Museoviikosta puheen ollen, älkäähän unohtako, että maanantaina on kansainvälinen museopäivä ja sen kunniaksi museoihin vapaa pääsy. Ainakin Vaasassa. Itse tuskin voin sitä halustani huolimatta hyödyntää, koska odotan lasimiehiä käymään silloin vaihtamaan makuuhuoneen ikkunaa.
Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)