Google Website Translator

perjantai 23. lokakuuta 2015

Sähkölaskuja ja REKO-ostoksia

Minulla on kahden sähkölaskun talous eli sähkönsiirtolasku tulee yhdeltä yritykseltä ja sähkölasku toiselta. Laskut tulevat kuukauden välein toisistaan. Joskus maailman aikaan ne olivat suunnilleen samansuuruisia Sain hiljan sähkölaskun ja rupesin muistelemaan, että se toinen taisi olla aikasen paljon suurempi. Ei kun kaivamaan se sähkönsiirtolasku esiin. Ja totta ihme, sähkönsiirtolasku oli melkein puolta suurempi kuin varsinainen sähkölasku. Rapsuttelin päätäni niin, että tikkuja irtosi. Nyt voisi joku asiaa tunteva selittää minulle, miksi sähkön siirto maksaa kaksi kertaa niin paljon kun varsinainen sähkö. Miten asia on päässyt sellaiseksi, että käytännössä sähkön kilpailuttaminen, jota aikanaan niin paljon mainostettiin, tuntuu tänä päivänä aivan turhalta? Siitä sähkönsiirrosta kun on kuitenkin pakko maksaa paikalliselle sähköyhtiölle ja sen osuus on 2/3 koko sähkön kulutuksen kustannuksista. Ilmeisesti sähköyhtiöt, jotka kilpailutuksen vuoksi menettivät aikanaan puolet sähkölaskun tuotosta asiakkaan vaihtaessa yhtiötä, ottavat takaisin menetyksensä korottamalla sähkönsiirron kustannuksia ja keräävät näin tarvittavat voitot omistajilleen. Sillä sehän on tosiasia, että sähköyhtiöt ovat omistajilleen erittäin tuottoisia laitoksia. Vaasan Sähkö-konserni tuotti esim. viime vuonna voittoa lähes 28 milj. euroa ja jakoi yli 200,- euroa/osake osinkoa. Suurin, lähes ainoa omistaja on muuten Vaasan kaupunki. 

Sitten mukavampiin asioihin. Kävin eilen hakemassa REKOsta tilaamiani tavaroita. Itse reissu oli inhottavaakin inhottavampi, koska satoi mennen tullen. No oli siinä välissä pientä taukoa, mutta taivas otti senkin tauon takaisin nakkaamalla vettä entistä rankemmin kotiinpaluumatkani aikana. Lisämausteena kurjuuteen oli se, että vesisateessa pyöräilyvauhti on hitaampaa kuin kuivalla ilmalla. Matka, jonka taitan yleensä 1/2 tunnissa, kesti tänään lähemmäs tunnin. En ole aikoihin, suihkua lukuun ottamatta, ollut niin märkä kuin eilen. Hauskaa oli, kun kotona riisuin sadeviitan ja otin sen taskusta tavarani (ne olivat onneksi muovipussissa), niin taskun pohjalla lillui vesi. Ei oikein hyvä juttu.
Mutta ne REKOsta hankitut tavarat. Tulihan sitä taas tilattua yhtä ja toista. Iloitsen siitä, että sain viime hetkessä, myyjän (Sofie Sjö) haettua metsästä täydennystä, hankittua 2 litraa suppilovahveroita. Kun en itse ole vielä niitä löytänyt. Josko nyt, kun niitä on varastossa, paineet poistuisivat ja suppiksia alkaisi löytyä. Punajuuria (FinneFarm) piti hankkia, koska omani epäonnistuivat jälleen kerran. En ole kertaakaan 4 vuoden aikana onnistunut kasvattamaan punajuuria. Missä lienee vika?  Sama koski persiljaa (Johanna Nyberg), ruukkupersiljani on hoivasta huolimatta turhan harvanlainen. Luomuporkkanoita (Kim Jungarå) tarttui mukaan pari kiloa, kun oman maan antimet eivät olleet tarpeeksi runsaat riittääkseen koko vuodeksi. Kassiin sujahti myös viime vuoden Suomen paras leipomo-kisan voittajan Aroma Bagerin feta-yrttimaalaisleipä, satsi leipäjuustoa (Jukkola Food) ja purkki Unelmapiparjuurta (Brita Herler).

Miten ihana oli, kun reissun jälkeen märät vaatteet oli saatu kuivumaan, sukat vaihdettu ja tavarat purettu, tehdä iltapalaa.  Suikaloin kurkkua ja porkkanoita dippausta varten ja tein niiden kanssa Raita-kastikkeen. Sovelsin tuota linkin takaa löytyvää reseptiä siten, että halkaisin kurkunpalani (n. 15 cm), poistin puolikkaista siemenet ja raastoin kurkun. Samoin raastoin sekaan yhden valkosipulin kynnen. Lisäksi veistin vastaleivotusta maalaisleivästäni siivun ja laitoin päälle leipäjuustoa. Kyytipojaksi mukillinen vaniljalla maustettua vihreätä teetä. Joten te osattomat, kuolatkaa. Tai menkää esim. Kauppahalliin tai hyvään kauppaan ostoksille ja tehkää itsellenne herkullista iltapalaa tulevina iltoina, toki oman makunne mukaisesti.

Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)