Google Website Translator

tiistai 20. lokakuuta 2015

Vastaus haasteeseen

Jestas, kun yllätyin perjantain kauppareissulla. Menin paikalliskauppaan ja siellä olivat tulleet myyntiin joulusuklaat ja -paperit. Jouluun on aikaa yli 2 kuukautta. Mielestäni on lievää liioittelua aloittaa joulutavaroiden myynti jo nyt. Sanotaan, että joulu on kaupallistunut ja sen tyrkyttäminen kaupoissa yli 2 kuukautta ennen varsinaista juhlapäivää on yliampuvaa rahastamista.  Kai Suomen taloudella menee niin huonosti, että halutaan varmistaa kunnon joulumyynnin tuotot myymällä joulukrääsää tosi pitkällä aikavälillä. Kaupan ala kai toivoo, että ihmiset kuluttavat jouluun enemmän kun tavaraa kerran on tarjoilla. Joulublogit ym. ymmärrän, koska niissä on usein askarteluvinkkejä ja pakastettavia ruokia, joita voi tehdä jo nyt ja jotka vaativat valmistautumista ja välineiden hankintaa. Mutta en kauppoja.

Kotihengetär heitti viime viikolla haasteen vastata kymmeneen kysymykseen. Tässä olisi näitä minun vastauksiani:

Mitä reseptiä et uskaltaisi kokeilla: Ainakaan kokonaisista äyriäisistä tehtyjä ruokia. Menisivät isot rahat todennäköisesti hukkaan. Itämaiset ruoat, joihin tarvitaan kasa mitä erilaisempia mausteita ja aineita. Se taas johtuu laiskuudesta, en viitsi lähteä metsästämään aineosia. Haggis, voisi tulla oksennus valmistaessa.

Haggis on a platter

Onnistuu-aina-reseptini: Marja- ja hedelmäpiirakat, suklaakakku (siis kuivakakku). Makaronilaatikko, jauhemaksakastike. 


Viikon paras syömäni ateria oli: No viikonlopuksi pitkästä aikaa laitettu kaalilaatikko tietenkin. 


Taloustyö, josta oikeasti tykkään: Kun laittelen puhdasta, kuivaa pyykkiä pesutuvan jälkeen kaappeihin. Tulipahan sekin työ tehtyä.

Taloustyö, jota vältän viimeiseen asti: Tiskaus


Hyvät tapani: Ulkoilu. Toivotan kissoille jokaiselle erikseen illalla hyvä yötä. Tiedonhalu.


Huonot tapani: Oi voi, eivät ne tähän mahdu. Pitää valita muutama. Tupakointi. Vastemielisten kotitöiden kanssa kupastelu. Syvennyn joskus hyvään kirjaan niin, että en tiedä mitä ympärillä tapahtuu tai miten aika kuluu.


Kekkerit pelastava niksini: Etukäteissuunnittelu ja -valmistelu

Ärsyttävä etikettivirhe: Jos omistani puhutaan, niin ennemmin tai myöhemmin otan kengät pois jalasta. Jos ei muuten, niin pöydän alla. Jos yleisesti, niin toisen puhumisen jatkuva keskeyttäminen.


Mottoni: Elämässä ei ole muuta pakkoa kuin käydä vessassa tai kuolla ja jos ei käy vessassa, kuolee.
Kristiina

3 kommenttia:

  1. Minä en jaksa joulua missään muodossa vielä, yritetään sitä sitten myydä miten vain. Mutta puolisoni toi kaksi joulukalenteria tänään. Olisipa ollut minulle, nätti ja soma. Ei vain ollut. Toinen oli kissoille yhteinen ja koira sai omansa. Niissä lukee ihan tuo cat and dog. Kissat eivät käsitä, miten he saavat 8 kesken yhden kimpassa ja koira saa yhden yksinään ja mä en saanut ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sainpa hyvät naurut kommentistasi. Tapaan kyllä itsekin ostaa itselleni sellaisen euron joulukalenterin, mutta en sentään osta kissoille omaa kalenteria. Seuratkoon luukkujen avausta minun kalenteristani. Sinun ei auta nyt kuin selvästi osoittaa puolisolle, että joku roti se pitää arvojärjestyksessäkin olla. Ensin ihmiset ja sitten vasta eläimet. Niin että hänen on parasta kiikuttaa sinulle tosi upea joulukalenteri korvauksesti tästä hävyttömästä laiminlyönnistä.

      Poista
  2. Kivasti vastasit, kiitos. Joskus on mukavaa vähän miettiä vaikka tyrhanpäiväisiä pieniä toimiaankin, ja huomata, missä kiikastaa. Ja mikä on tedella hauskaa,valokuvauskin:) Herkullist kuvat laitoit!

    VastaaPoista

Mielipiteesi on aina tervetullut :)