Google Website Translator

tiistai 15. tammikuuta 2019

lauantai 12. tammikuuta 2019

Cliftonin kroniikkaa ja Tuurin siirtolaisia

Reilu vuosi sitten löysin Jeffrey Archerin Clifton-kroniikan 2 ensimmäistä osaa. Silloin odottelin 3. osan vapautumista kirjastossa. Nyt sain käsiini sekä 3. että jo suomennetun 4. osan.


Vaietut salaisuudet (Jeffrey Arher) jatkaa Barringtonin ja Cliftonien suvun sekä Barrintonin varustamon tarinaa. Perimisriita ratkeaa ja Harry menee vihdoinkin naimisiin Emmansa kanssa. Emmaa on jäänyt vaivaamaan pieni tyttö, joka löytyi Hugon huoneesta hänen murhansa jälkeen. Emma ja Harry päättävät adoptoida tytön sisareksi erittäin villiksi ja hieman hankalaksi kasvavalle Sebastianille tämän rauhoittamiseksi ja saavat adoptioprosessin aikana kuulla myös tytön todellisista juurista. Jessica on rauhallinen, hiljainen ja taiteellisesti hyvin lahjakas lapsi, johon myös Sebastian ihastuu kuten rakkaimpaan sisareensa ja parhaaseen ystäväänsä ensi tapaamisesta asti.
Samaan aikaan Giles Barrington jatkaa työtään poikamiehenä ja parlamentin jäsenenä. Giles tuntuu kuitenkin löytäneen itselleen tulevan vaimonsa ja tuo tytön, lady Virginia Fenwickin esiteltäväksi ensin Cliftoneille ja sitten äidilleen Elizabethille. Valitettavasti samoihin aikoihin Elizabethilla todetaan kuolemaan johtava syöpä. Giles ja Victoria kihlautuvat ja alkavat suunnitella häitä. Kun Elizabeth kuolee ja hänen testamenttinsa luetaan, hän on jättänyt talonsa, Barringtonin varustamon osakkeensa ja suurimman osan omaisuudestaan tyttärilleen Emmalle ja Gracelle jättäen Gilesin perinnöttä. Syy löytyy testamentista. Hän jättää Gilesin tulevalle vaimolle, lady Victorialle testamentissaan siamilaiskissansa, koska "molemmat ovat kauniita, huoliteltuja, turhamaisia, ovelia ja juonittelevia saalistajia, jotka olettavat, että kaikki muut ovat olemassa maan päällä vain palvellakseen heitä - mukaan lukien poikani...". Virginia raivostuu ja uhkaa purkaa kihlauksen, jollei Giles suostu riitauttamaan testamenttia ja anna hänen päättää, ketä häihin kutsutaan. Häät pidetään ja oikeudenkäynti alkaa. Emma ja Grace voittavat ja Victoriaa loukataan jälleen kerran. Koska Giles on täysin tyytyväinen lopputulokseen eikä aio viedä asiaa eteenpäin, Victoria ilmoittaa avioliiton olevan ohi ja muuttaa muualle. Hän huitelee ulkomailla ja esiintyy seurapiiripalstalla milloin kenenkin ylhäisen käsipuolessa. Koska Emma, Grace ja Giles kaikki omistavat nyt osansa Barringtonin varustamosta, Emma ainoana telakan asioista kiinnostuneena haaveilee pääsystä joskus telakan johtokuntaan, jota johtaa taitava, tietävä ja Barringtonien puolella oleva Ross Buchanan. Buchanan haluaa kuitenkin rakentaa varustamolle uuden, rahaa syövän loistoristeilijän. Suosituksesta Emma käy kuuluisan amerikkalaisen taloustieteilijän, Stanfordin professorin Curys Feldmannin esitelmätilaisuudessa. Professori on nimittäin aiemmin luennoinut mm. siitä, että tulevaisuudessa ihmisiä kuljettaa lentoliikenne ja rahteja laivaliikenne. Professori avaa Emmalle mahdollisuuden opiskella etänä Stanfordissa taloustieteitä. Emma tarttuu tilaisuuteen, saattaa opintonsa päätökseen ja pääsee hallituksen jäseneksi.
Kostonhimoinen lady Virginia, josta Giles ei ole tämän lukuisista miesseikkailuista huolimatta ottanut eroa, päättä tuhota Barringtonit ja Cliffordit omistamiensa varustamon omistamiensa osakkeiden avulla ja palkkaa välikädekseen Harryn ja Gilesin vanhan nemesiksen, majuri Alex Fisherin, joka pääsee Virginian osakkeilla Barringtonin hallitukseen. Osakekeinottelulla he yrittävät tuhota varustamon, mutta kiitos Ross Buchananin ja Emman yritys epäonnistuu. Virginia hylkää Fisherin ja tämä putoaa pois johtokunnasta. Loistoristeilijä päätetään kuitenkin vastoin Emman tahtoa rakentaa.
Näiden tapahtumien aikana Cliffordien lapset, Sebastian ja Jessica kasvavat ja kehittyvät. Sebastin käy ensin St Beden koulua ja jatkaa Beechcroft Abbeyhin Siellä hän ystävystyy kahden pojan, Bruno Martinezin ja Alex Kaufmanin kanssa. Aikanaan hän saa yliopistopaikan Cambridgeen. Sebastian jää kuitenkin kokeiden jälkeen kiinni ryyppäämisestä, tupakoinnista ja naisen viemisestä huoneeseensa ja koulun rehtori erottaa pojan viimeisiksi päiviksi koulusta uhaten peruuttaa Sebastianin yliopistopaikan, jos poika ei matkusta kotiin ja käyttäydy jäljelle jääneitä päiviä kuten koulun säännöt vaativat. Varmana yliopistopaikkansa peruutuksesta Sebastian matkustaakin Lontooseen ja menee setänsä sijasta ystävänsä Bruno Martinezin kotiin. Kiitollisena siitä, että Sebastian pelasti Brunon rangaistukselta samoista rikkeistä Brunon isä tarjoaa Sebastianille matkaa kotimaahansa Argentiinaan, josta Sebastianin pitää saattaa eräs esine Englantiin. Brunon isä don Pedro Martinez on paitsi argentiinalainen liikemies myös täysmittainen gangsteri, jolla on kotimaassaan hallussa 8 miljoonaa natsien väärennettyjä Englannin puntia, jotka hän tahtoo salakuljettaa Argentiinasta Englantiin patsaan sisällä pahaa aavistamattoman Sebastianin avulla. Englannin hallitus on kuitenkin selvillä juonesta ja Cliffordien avulla hanke estetään tuhoamalla rahat. Don Pedro raivostuu ja vannoo kostavansa sekä Barringtoneille että Cliffordeille. Avukseen hän värvää Alex Fisherin. Ensin Fisher saa taas paikan Barringtonin varustamon hallituksessa don Pedron osakkeilla. Samaan aikaan don Pedro päättää tapattaa Sebastianin, kun poika on ajamassa ystävänsä Brunon autolla Cambridgeen. Bruno matkustaakin ennalta arvaamatta tyttöystäväänsä tapaamaan samassa autossa. Toinen pojista kuolee ja toisenkaan eloonjäämisestä ei vielä ole tieto, kun tämä osa päättyy.

4. osa Maksun aika (Jeffrey Archer) jatkaa taas suoraan siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. Emma ja Amerikassa kirjakiertueella oleva menestyskirjailija Harry Clifford saavat viestin, että heidän poikansa Sebastian on kuollut auto-onnettomuudessa. Emma menee sairaalaan tunnistamaan poikaansa ja silloin käy ilmi, että Seb on hätinä hengissä, kuollut on Bruno Martinez. Kahta kostonhimoisempi don Pedro värvää IRAn sabotoimaan Barringtonin varustamon uuden loistoristeilijän, Buckinghamin, rakentamista joka vaiheessa. Viivästykset saavat Ross Buchananin eroamaan varustamon hallituksen puheenjohtajan paikalta ja Emma valitaan hänen tilalleen. Molemmat aavistavat Martinezin ja Fisherin olevan syypäitä tilanteeseen.
Sebastianin maatessa sairaalassa hänen viereisessä sängyssään makaa pankkiiri Cedric Hardcastle. Tämä lämpenee vähitellen Sebille ja alkaa hänen liike-elämän mentorikseen vuodepotilaiden kesken. Kun molemmat ovat päässeet kotiin sairaalasta, Cedric tarjoaa Sebille harjoittelijan paikkaa avustajanaan pankistaan ennen yliopisto-opintojen aloittamista ja Seb ihastuu työhönsä. Tekeillä on iso sopimus japanilaisten kanssa, jota Fisher ja Martinez yrittävät sabotoida. Näin he puolestaan saavat itselleen vihollisen myös Cedrid Hardcastlesta, joka ostaa Barringtonin varustamon osakkeita, kunnes pääsee johtokuntaan. Sebastian taas päättää olla menemättä yliopistoon ja jää sen sijaan töihin Hardcastlen omistamaan pankkiin.
Cliftonien adoptiotytär Jessica on päässyt ja valmistumassa Slade School of Fine Arts-taidekoulusta koulun tähtioppilaana. Hän myös seurustelee saman koulun oppilaan Clive Binghamina kanssa ja he aikovat kihlautua vierailullaan Cliven kotiin. Cliven vanhemmat, Bob ja Priscilla Bingham, kalatahnatehtaan omistaja vaimoineen, ihastuvat Jessicaan ja päättävät pitää nuorelle parille kihlajaisillalliset. Kutsuttuna on myös Priscillan ystävätär, lady Virginia. Henry ja Emma Clifton eivät ehtineet ennen kihlautumista kertoa Jessicalle hänen alkuperästään, mutta tyttö kuulee koko tarinan lady Victorian kertoessa sen Priscilla Binghamille. Jessica purkaa saman tien kihlauksen ja lähtee takaisin kotiinsa Lontooseen ehtien kuitenkin kertoa syyn kihlauksen purkamiseen Bobille. Clive ajaa hänen peräänsä ja löytää Jessican taulut hänen kotoaan tuhottuina ja Jessican kuolleena kylpyammeesta.
Giles hakee avioeroa lady Virginiasta asettaen edustajanpaikkansa vaaraan tulevissa parlamenttivaaleissa esittämällä itse syyllistä aviorikokseen. Syy on yksinkertainen. Hän on tehnyt sovinnon Cliftonien kanssa avioliittokatastrofinsa jälkeen sisarensa Gracen syntymäpäiväjuhlassa ja tavannut samassa tilaisuudessa ihastuttavan Gracen opiskelijasuojatun Gwyneth Hughesin. Avioeron saatuaan hän kihlautuu Gwynethin kanssa ja avioituu ennen vaaleja, joissa häntä vastaan asettuu jälleen Alex Fisher.
Bobin ajettua lady Victorian talostaan tämä tarvitsee taas Fisherin apua yrittäessään sabotoida Bob Binghamin kalatahnoja. Yritys ei onnistu toivotulla tavalla. Myös don Pedro Martinez yrittää IRA-iskujen jälkeen ajaa Barringtonin varustamon tiukoille kikkailemalla osakekursseilla. Pankkiirina Cedric Hardcastle saa selville juonen ja Cliftonien, Giles Barringtonin, Sebastianin ja Bob Binghamin avulla hän onnistuvat torjumaan viimeisen iskun ja hankkimaan Martinezin osakkeet Bob Binghamille aiheuttaen Martinezin omaisuuden tuhoutumisen lähes kokonaan. Fisherin yritys erota julkisuuden saattelemana Barringtonin varustamon hallituksesta ja siten lisätä varustamon tuhoutumista epäonnistuu ja Emma ilmoittaa hänelle erottamisesta hallituksesta, koska Martinezin osakkeet ovat mennyttä. Tilalle hallitukseen tulee Bob Bingham.
Barringtonin varustamon uusi loistoristeilijä, Buckingham, lasketaan vesille ja neitsytmatkalle lähtevät niin hallituksen jäsenet kuin heidän sukulaisensa. Laivalla ovat Cliftonit, Harry, Emma, Sebastian ja tämän tyttöystävä Samantha Sullivan. Mukana ovat myös Giles ja Binghamit sekä varustamon entinen puheenjohtaja ja joukon juonittelukumppani Ross Buchanan vaimoineen. Cedric Hardcastle ei ole mukana, koska hän on joku aika aiemmin eronnut johtokunnasta myytyään osakkeensa osana Martinezin kukistamissuunnitelmaa. Martinez puolestaan on menettänyt kaiken Englannissa olevan omaisuutensa. Kassakaappiin jäljelle jääneillä rahoilla hän palkkaa osamaksulla IRA:n asentamaan pommeja Buckinghamiin sen neitsytmatkalla tuhotakseen vihollisensa. Täyttä maksua hän ei aio IRAlle koskaan maksaa vaan paeta Argentiinaan, jonne hänen poikansa Diego ja Luis ovat jo paenneet hallituksen järjestettyä heidät pidätetyiksi mm. osakekeinotteluista ja murrosta Jessican asuntoon. Tämä osa päättyy pommien räjähtäessä laivalla.
Olen iki-ihastunut näihin kirjoihin, joissa tapahtuu koko ajan jotain. Vaikka kirjan jokainen luku on kirjoitettu eri henkilöiden näkökulmasta, luvut eivät vatvo samaa tapahtumaa eri vinkkelistä, vaan tapahtumat etenevät koko ajan jatkaen siitä, mihin edellisen ihmisen näkökulmasta katsotut tapahtumat jäivät. Eri näkökulmat valottavat vain taustavaikuttimia tapahtumille. Ei ehditä jäädä paljolti märehtimään ympäristöllä ja toimintatavoilla vaan tehdään ja koetaan asioita. Siitä minä pidän. Ainoaksi harmin aiheekseni jäi, että joutuisin odottamaan vielä n. 3 vuotta, ennen kuin tämän Clifton-kroniikan viimeisetkin osat olisi suomennettu. Sitä ennen, miten saisin tietää kuinka tarinassa lopulta käy? No, tilasin AdLibriksesta loput 3 osaa englanninkielisinä ja nyt odotan kieli pitkällä niiden tuloa. Minäkö kärsimätön, ei kai!

Kirjaston hyllystä käteeni tarttui myös 2 Antti Tuurin kirjaa. Molemmat kertoivat suomalaisista maahanmuuttajista Ruotsissa ja ovat tarinoita osittain samoista henkilöistä mutta ne voi lukea myös erillisinä kirjoina.

Tangopojat (Antti Tuuri) kertoo eteläpohjalaisen hanuristi Saulin tarinaa. Hän soittaa tanssiorkesteri Hurmassa, joka kiertelee Pohjanmaan tanssilavoja. Hänellä on jonkinlainen suhde saman orkesterin laulajan Elinan kanssa. Yllättäen Elina irtisanoutuu orkesterista ja Sauli saa tietää, että nainen on muuttanut Ruotsiin toisen miehen mukana. Elinan äiti ja sisar eivät kuitenkaan kerro, mihin siellä. Kun Sauli kuulee, että Vaasassa värvätään työväkeä Volvon tehtaille Ruotsiin, hän päättää toisen soittajakaverinsa kanssa hankkiutua sinne töihin ja etsiä jollain tapaa Elinan käsiinsä. Niin kaverukset huomaavat olevansa Ruotsissa siirtolaistyöläisinä. Hyvänä hanuristina Sauli löytää suomalaispiireissä soittavasta orkesterista lisätyöksi soittajan paikan ja pääsee kavereineen taas lempipuuhaansa. Sinnikkyydellä löytyy myös Elina lapsineen ja "vapautetaan" hyväksikäyttävän miehen vallasta
Kirja on osuva kuvaus varsinkin Pohjanmaalta Ruotsiin huonolla kielitaidolla paremman tulevaisuuden toivossa muuttaneesta siirtolaisaallosta ja heidän tilanteestaan 60-luvulla. Oltiin hyviä työmiehiä, ryypättiin välillä rankasti, kohennettiin kielitaitoa ja sopeuduttiin ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Kotiuduttiin. Saulilla tosin muutossa olivat takana myös muut motiivit kuin toimeentulo ja paremmat olot. Kaiken takana oli nainen. Kirja on hieno ajankuva ja valottaa suomalaisten oloja ruotsalaisen yhteiskunnan maahanmuuttajina.

Aavan meren tuolla puolen (Antti Tuuri) on Tangopoikien itsenäinen jatko-osa. Saulin ja Elinan kouluttautuneet, ruotsalaistuneet lapset Kaija, Antero ja Leena saavat viestin, että isä Sauli on kuollut sydänkohtaukseen ja matkustavat jokainen vanhempien kotiin Skövdeen. Samaan aikaan tulee tieto, että Kaijan tyttärentyttären käymään ruotsinsuomalaiseen kouluun on heitetty nationalistien toimesta polttopullo. Tyttärentytär Elvira on kunnossa mutta kateissa ja epäillään lapsen turkkilaisen isän kaapanneen tytön aikeissa viedä hänet Turkkiin. Suomalaisten 60-luvun maahanmuuttajien lapset ovat ruotsalaistuneita menestyjiä, mutta nyt maahan on tullut täysin erilaisia maahanmuuttajia, jotka eivät sopeudu suomalaisten tavoin yhteiskuntaan. Asiaan sekaantuu myös Kaijan tyttären suomalainen ex-mies talvisotahenkisine ystävineen ja lapsen katoamista siirtolaisuuskysymyksineen setvitään surutalossa suvun ja muutaman ystävän kesken samalla, kun muistellaan siirtolaisuuden alkuaikoja ja Saulin elämää.
Jos edellinen kirja kuvasi 60-luvun suomalaissiirtolaisten sopeutumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan, tässä kirjassa hahmotetaan erilaista siirtolaisuutta. Suomalaisperäisillä ruotsalaisilla on juurensa ja kesämökkinsä Suomessa, mutta he ovat menestyviä ruotsalaisia. Tilalle ovat tulleet täysin erilaiset siirtolaiset, jotka eivät sopeudu vaan muodostavat omat yhteisönsä. Samalla on noussut myös nationalismi. Suomalaissiirtolainen tai heidän jälkeläisensä eivät ole oikeita ruotsalaisia ja kuitenkin ovat verrattuna uusiin tulokkaisiin. Välillä farssiksikin yltyvää kuvausta nykypäivän siirtolaisuudesta ja kansallistunnosta.

Kristiina