Google Website Translator

lauantai 28. syyskuuta 2019

Missä mennään: koulutus, asumismenot, köyhyys

Suunniteltua vuoden 2020 budjettia on syytetty optimistiseksi ja tuhlailevaksi. Siihen en ota kantaa, mutta minua ilahdutti koulutukseen sijoitetut/palautetut rahat. Korkeakoulutukselle on annettu reilu potti. Toki hekin ovat joutuneet viime vuosina kiristämään nälkävyötä ja hakemaan rahoitusta yksityisiltä. Mutta kuinka monta kertaa viime vuosina olemme saaneet lukea eri lähteistä, miten peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa ei riitä kirjoja, harjoitusmateriaalia tai päteviä opettajia? Kyllä ehdoton edellytys menestyksekkäälle korkeakouluopiskelulle on vankka perusopetuksen pohja. Eikä sitä saavuteta, jos oppilailta puuttuvat perustarvikkeet opiskeluun. Tai jos itseään kiinnostavan alan opiskelu materiaaleineen on niin kallista, että ala ei ole vaihtoehto vähävaraisen perheen lapsille. Heidän on hakeuduttava alalle, jossa opiskelu on halpaa ja työnsaanti todennäköistä. Näin saamme näille aloille ei-motivoituneita ja niihin huonosti soveltuvia työntekijöitä, kun taas toiset alat menettävät lupaavia, kiinostuneita tulevia työntekijöitä. Onneksi osa opetukseen budjetissa näiltä näkymin sijoitettavista rahoista näyttäisi ohjautuvan myös perusopetuksen aseman parantamiseen. Toivottavasti jatkossa peruskoulun, lukion ja ammattioppilaitosten oppilailla olisi taas tarpeeksi oppikirjoja, harjoitusvihkoja, opetusmateriaalia ja opettajia kaikille. Ja lukio ja ammattioppilaitosten kaikki linjat olisivat vaihtoehto tulevaa suuntautumista ajatellen tarvitsematta ajatella, kestääkö vanhempien pörssi oppilasta kiinnostavat opinnot.

Vaasassa asuminen kallistuu tänä ja ensi vuonna reippaasti. Paha juttu, kun jo nyt kaupungin asukasluvun kasvu on hidasta. Vaasa nosti vuoden alusta kunnallisveroprosenttiaan. Lisäksi vuodessa kiinteistösähkö on kallistunut 19%, vesi 7%, kaukolämpö 4% ja kiinteistövero 3%. Vertailun mukaan sähkön ja veden hinnannousu on ollut yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna ja kaukolämpö sekä kiinteistövero ovat nekin kallistuneet muuta maata enemmän. Lisäksi tänä vuonna otettiin Vaasassa käyttöön hulevesimaksu. Vaasan vesi on luvannut korottaa ensi vuoden alussa vesimaksuja vielä 4% ja mitä todennäköisimmin myös sähkön jakeluhinta tulee edelleen nousemaan. Hinnan nostoja perustellaan pitkälti kunnostustarpeella. Miksi sitten Vaasassa on asiat päästetty niin pitkälle, että äkkiä huomataan kaiken olevan retuperällä? Sähkökatkot ja valtion vaatimukset ovat pakottaneet Vaasan sähkön turvaamaan sähkönsaannin ja kaivamaan linjoja maahan. Tuntuu vaan kummalta, että myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamia sähkönjakelun häiriöitä on ollut vuosi toisensa jälkeen niin pitkälle kuin muisti kantaa, mutta vasta valtion sanelema pakko saa sähköyhtiömme ryhtymään toimiin sen sijaan, että toimenpiteet olisi aloitettu jo vuosia sitten ja tehty maltillisesti pitkällä aikavälillä. Sama koskee Vaasan Vettä. Vasta lähivuosina sattuneet "paskaveden" karkailut ja sitä seurannut kaupungin alueen vesien ja uimapaikkojen saastuminen saivat Vaasan Veden tajuamaan putkistojen korjaustarpeen. Olisi voitu korjata rauhallisesti edeten vuosien varrella, vaan kun ei. Herättiin vasta, kun jotain pahaa tapahtui. Olisi myös kiva olla joskus kärpäsenä seinällä seuraamassa kaupungin ja näiden yhtiöiden kokouksia ja päätöksen tekoa. Kuinka paljon korotukspaineita aiheuttaa Vaasan kaupungin surkea taloustilanne, tuottavathan molemmat yhtiöt Vaasan kaupungille huomattavat tulot osinkoina?

Meillä on kaikennäköisiä trendejä yhteiskunnallisissa asioissa. Yhteen aikaan se oli nuorisotyöttömyys, panostettiin paljon nuorison työllistämiseen. Tässä on kuitenkin sitaatti Työ- ja Elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta tämän vuoden helmikuulta:

"Helmikuun lopussa alle 25­vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 30 500, mikä on 2 900 vähemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Nuorten työttömyys väheni tammikuusta 1 400:lla. Alle 20­vuotiaita oli työttömänä 5 700. Yli 50­vuotiaita oli työttömänä 92 900 eli 13 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55­vuotiaita oli työttömänä 64 400, mikä on 9 700 vähemmän kuin vuosi sitten"

Vaikka yli 50-vuotiaita on työttömänä lukumäärältään enemmän kuin alle 25-vuotiaita, kukaan ei ole synnyttänyt trendiä seniori- tai keski-ikäistyöttömistä. Miksikö? Olisikohan yksi syy siinä, että nuorten lukumäärän vähentyessä heidän prosentuaalinen osuutensa ikäpolven työttömistä lisääntyy. Kun taas yli 50 v. ikäluokan kasvaessa ikäluokan prosentuaalinen työttömien osuus koko ikäluokasta vähenee. Hienoa kikkailua prosenteilla. Ihmiset eivät kuitenkaan ole prosentteja vaan yksilöitä ja kiistaton tosiasia on, että määrällisesti yli 50-vuotiaita on työttömänä yli kolminkertainen määrä verrattuna alle 25-vuotiaisiin.
Toinen asia, joka puhuttaa jatkuvasti, on lapsiperheiden ja niissä asuvien lasten köyhyys. Lasten köyhyys on aina väärin, he ovat syyttömiä asian tilaan. Suomessa lasketaan olevan n. 2,6 milj. kotitaloutta, joista lapsiperheitä on n. 566.000. Ja niissä n. 135.000 lasta, jotka elävät köyhissä oloissa. Jossakin tilastossa mainittiin, että joka 7. suomalaislapsi elää köyhyysrajan alapuolella. Tämän pitääkin puhuttaa. Samaan aikaan meillä on kuitenkin myös 1,2 milj. yhden ihmisen taloutta. Näistä sinkkutalouksista n. 30% elää köyhyysrajan alapuolella eli joka 3. yksineläjä. Mutta siitä ei kukaan puhu mitään. Sehän on aikuisen oma vika, jos ei ole sitä toista löytänyt tai toinen on kuollut eikä ole töitäkään saanut tai eläke on liian pieni. Valtiovallan olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös köyhiin yksineläjiin. Eivät hekään pääse haluamiinsa harrastuksiin, ruoka on mitä sattuu ja terveys/lääkkeet asetetaan aina toiselle sijalle syömiseen ja asumiseen verrattuna. Eikä yksin asuva aikuinen voi hakea extratoimeentulotukea harrastuksiin tai esim. pyykkikoneen korjaamiseen toisin kuin lapsiperhe. Meillä Suomessa löytyy niin monia tahoja, jotka ajavat köyhyysrajan alapuolella elävien lapsien ja lapsiperheiden asiaa ja auttavat heitä. Mutta mikä tai kuka olisi se rohkea taho(t), jotka alkaisivat ajaa yksinasuvien köyhien asiaa?

Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)