Google Website Translator

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Lautashävikki

Trashed vegetables in LuxembourgPaljon näkee puhetta kauppojen, ravintoloiden ja kotitalouksien ruokahävikistä. Ruoan myyntipäivät vanhenevat ja ostettu ruoka jää käyttämättä tai valmistettu ruoka syömättä. Myös ravintoloiden valmistama, aterioilta yli jäänyt ruoka on herättänyt huomiota. Näitä hävikkejä on viime aikoina suitsittu tehokkaasti kauppojen omilla menetelmillä, valistuksella kotitalouksille ja ravintoloiden annoskokojen muuntelulla ja asiakastarkkailulla sekä ylijäämäannosten myynnillä ulos. Sen sijaan lautashävikki-ilmiöön hätkähdin viimeistään luettuani ISn artikkelista Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön kertomuksen syyslomien aikaisesta lautashävikistä (valmistushävikki 3,5 kg/päivä, lautashävikki 43 kg/päivä).  Hän joutui toteamaan mm. että syyslomien aikaan suurimman lautashävikin aiheuttivat nuo ilmastoahdistuksesta eniten möykkäävät 5-20 vuotiaat nuoret. Pieni sitaatti artikkelista:

"Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jugurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia?"

Samasta ilmiöstä on kärsitty myös ruotsinlaivoilla, buffettiravintoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja jopa kotona. Silmät vetävät enemmän kuin vatsa. On ehkä vaikea käsittää, että seisovasta pöydästä ja kotona kattilasta voi aina hakea lisää, mutta se syömätön, lautaselle lastattu ruoka on auttamattomasti hävikkiä. Ravintoloissa, ruokaloissa ja laivoilla on suitsittu tätä lautashävikkiä lautasten kokoa pienentämällä, jakamalla ruokia annospaloihin kokonaisten tarjoamisen sijasta ja huomauttamalla siitä, että lautaselle pitäisi ottaa vain sen verran kun jaksaa syödä. Mutta niitä hamstereita löytyy aina. Aikuisissa se ryhmä tuntuu olevan miehet, nuorissa koko kirjo. Ei se tarjoiltu ruoka kotona tai ulkona syödessä ihan äkkiä lopu, syömättä jättämällä kyllä.

Lautashävikki ulkona syödessä on iso pulma, jonka tehokkaaseen eliminoimiseen on ponnekkaasti ryhdytty. Sen pienentämisessä ovat kuitenkin pääosissa asiakkaat eli me syöjät, jotka sen ruoan pöydästä lautasellemme lastaamme. Emme elä enää pula-aikaa vaan yltäkylläisyyden aikakautta. Meidän aivojemme on vain uskottava sitä tosiasiaa, että vatsamme tarvitsee ja vetää vain rajallisen määrän/syöntikerta. Ei siis anneta mielihalujen vaan tarpeen määrätä lautaselle mättäämämme ruuoan määrää. Kotona taas etukäteissuunnittelu ja pakastin ovat ruokamaisterin paras kaveri. Suunnitele etukäteen ruokalistat ja reseptit ja osta vain, mitä tarvitsen. Ja jos myyntierät ovat tarvettasi suuremmat, valmistele loppu joko uudeksi ruoaksi tai käsittele se pakastimeen tulevaa tarvetta varten. Aikuisten tehtävä on myös opastaa jälkipolveaan siihen, miten ruoka annostellaan kattilasta/noutopöydästä omalle lautaselle ja valistaa sen riittävyydestä lisää ottamista ajatellen. Mieluummin kerralla liian vähän kuin liian paljon. Muista myös esimerkin voima. Jos aikuinen hamstraa kotona tai ravintolassa liikaa ruokaa ja jättää sen syömättä, hän jättää jälkikasvulleen tuhlaamisen perinnön. Kohtuus kaikessa, myös ruoan annoskoossa.

Kristiina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteesi on aina tervetullut :)