Google Website Translator

tiistai 15. kesäkuuta 2021

Kesäkuu - June

 

Strawberry

Kukkii nurmi, kukki puu; metsässä on kesäkuu.

- Birgitmummu kuukausirunot


Pieni Lintu - MakroTex challengeimage-in-ing: weekly photo linkup

sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Lucinda Riley kahdesti

Olen lukenut Lucinda Rileyn tuotannosta Seitsemän sisarta-sarjaa. Nyt silmiini osui kirjastossa Vaarallinen kirje (Lucinda Riley). Odottaessani ennakkotilaustani Seitsemän sisaren viimeisestä kirjasta ajattelin lukaista tämän teoksen. 
Kuuluisa brittinäyttelijä Sir James Harrison on kuollut ja toimittaja(harjoittelija) Joanna Haslam saa osastonsa päälliköltä käskyn jättää sairasvuoteensa ja mennä tekemään artikkeli hänen hautajaisistaan, johon osallistuvat mm. Sir Jamesin kuuluisa ohjaajapoika Charles ja lapsenlapset, epäonnistunut tuottaja Marcus ja kuuluisa näyttelijätär Zoe oman poikansa kanssa. Hautajaisten aikana Joannan vieressä istuu vanha rouva, joka näkee hautajaisissa jotain, joka aiheuttaa hänet saamaan kohtauksen.  Joanna joutuu puolivahingossa saattamaan hieman höperön, salaisuuksista ja kuolemanvaarasta höpisevän rouvan kotiin. Pari päivää myöhemmin Joanna saa rouvalta kirjeen, jossa on salaperäinen rakkauskirje, ikivanha teatteriohjelma, varoitus suuresta vaarasta ja ihmisten elämien tuhoutumisesta sekä tapaamispyyntö. Kun Joanna menee tapaamaan rouvaa, hän kuulee tämän kuolleen salaperäisesti muutama päivä aikaisemmin ja huomaa muuttolaatikoilla sisustetun asunnon olevan tyhjä. Toimittajan vaistot heräävät ja tutkimusten ohessa Joanna kertoo asiasta parhaalle ystävälleen Simonille ja pyrkii lisätietoja saadakseen Sir Jamesin lastenlasten, Marcuksen ja Zoen tuttavuuteen. Marcukseen hän rakastuu ja Zoeen ihastuu ystävänä. Kaiken takana on kuitenkin kuninkaallisiakin koskeva salaisuus ja Englannin salaisen palvelun johtajan pakkomielle asioiden salailemiseen. Salaisuuden tietäviä ihmisiä alkaa kuolla yksi toisensa perään. Joannan on pakko saada selville, mitä salaperäinen rakkauskirje ja sen tiedot pitävät sisällään. Selvittely taas saattaa sekä hänet että asiaan liittyvät henkilöt hengenvaaraan. Miksi?
Mielenkiintoista tässä kirjassa oli jälkikirjoitus. Siinä Lucinda Riley kertoi kirjoittaneensa kirjan käsikirjoituksen (nimellä Seeing Double) 1990-luvun loppupuolella silloisella kirjailijanimellään (Lucinda Edmonds) yhtenä useiden menestyskirjojensa sarjassa. Yllättäen kirja kieltäydyttiin julkaisemasta ja hänen kustannussopimuksensa irtisanottiin. Koska kirjailijalla oli pienet lapset, hän jätti asian sikseen, jäi kotiin lastensa kanssa ja kirjoitti käsikirjoituksia omalla ajallaan itselleen. Kun lapset kasvoivat, Lucinda innostui jälleen kirjoitustensa julkaisemisesta ja uuden menestyskirjojen sarjan jälkeen päätti jälleen yrittää Vaarallisen kirjeen julkaisemista. Hän onnistui tällä kertaa uudella kirjan- ja kirjailijanimellä, vaikka itse sitä epäilikin. Mikä osuus tähän yli 20 vuoden hiljaisuuteen oli sillä, että kirja käsittelee Britannian kuningasperheen täysin fiktiivistä salaisuutta?
Täytyy myöntää, että vaikka Lucinda Rileyn teokset eivät ole mitään maailman huippukirjallisuutta, kirjailijalla on mahtava mielikuvitus ja taito viedä tarinoitaan eteenpäin joskus aivan yllättävästikin. Ihailen Rileyn kykyä kietoa tarina jonkin historiallisen tapahtuman tai, kuten Seitsemässä sisaressa, myytin ympärille. Kannattaa lukea hänen kirjojaan, jos on kiinnostunut hieman tosiasiaa tai myyttiä hipovista tarinoista ja siitä, miten pienestä tiedonhiukkasesta nivotaan kiehtova tarina.
Helmet lukuhaaste kohdat 3, 6, 13, 31,37, 49

Sitten saapuikin jo Seitsemän sisarta-sarjan etukäteen kaikki salaisuudet paljastava 7. osa Kadonnut sisar (Lucinda Riley). Kun tutustuin kirjasarjaan, sen 2 ensimmäistä osaa olivat ilmestyneet suomeksi. Siitä on reilu 2 vuotta. Koska luin osat 3-6 englanniksi heti niiden ilmestyttyä, en ole niistä kirjoittanut. En halunnut tehdä juonipaljastuksia. Jokainen osista alkaa, kun kukin Pa Saltin kuudesta adoptiotyttärestä saa tiedon isänsä kuolemasta. Kuollessaan isä on jättänyt jokaiselle tyttärelleen kirjeen ja tiedon heidän synnyinpaikastaan koordinaattien muodossa. Joka osassa seurataan yhden tyttären elämää sillä hetkellä, aikuisena, ja hänen omien juuriensa etsintää. Rinnakkaisena tarinana joka osassa siirrytään ajassa taaksepäin seuraamaan tapahtumia, jotka johtivat tyttöjen syntymään ja heidän todellisten sukulaistensa elämää ennen tyttöjen syntymistä. Joka osassa otetaan esiin se, että kukaan tytöistä ei tosiasiassa tiennyt juuri mitään Pa Saltin elämästä sekä se, että tytöt oli nimetty Plebeijien tähtikuvion tähtien mukaan, mutta tähtiä on 7. Yksi tytär siis puuttui. Tämän 7. osan piti selvittää paitsi puuttuvan sisaren myös itse Pa Saltin arvoitus. Siksi olin jotenkin pettynyt kun kirjan lopussa, kadonneen sisaren vihdoin löydyttyä isän lakimieheltä saatujen tietojen ja tytärten sinnikkään etsimisen tuloksena käykin ilmi, että itse Pa Saltin salaisuuksissa oli liikaa tähän kirjaan ja kaikkien tietojen selviämistä täytyykin odottaa vielä vuosi. Silloin on odotettavissa 8. osa Atlas, joka kertoo Pa Saltin tarinaa päiväkirjasta, jonka hän oli kuollessaan jättänyt 7. sisarelle perinnöksi. Tätä käännettä kirjailija itsekin pahoittelee jälkikirjoituksessaan. Lucinda Rileyn mukaan hänen alkaessaan kirjoittaa tätä 7. sisaren tarinaa juttu piteni pitenemistään, kunnes se olisi ollut liian laaja kaikkien salaisuuksien paljastamiselle yhdessä kirjassa. Suraavan osan hän lupaa olevan todellakin viimeinen sarjassa. Joten ei auta kuin kitkutella vielä vuosi odottaen.
Helmet-lukuhaaste kohdat 3, 4, 6, 11, 29, 35, 49

Kristiina

torstai 10. kesäkuuta 2021

Blogin tuunausta - ulkoasun värit


Tänä päivänä kadun sitä, että aikanaan valitsin blogiini värillisen bannerin ja sen mukaan vaihtelevat värit ja taustat myös kaikkialle muualle blogiin. Jos olisin alun alkaen valinnut väreiksi vain mustan ja valkoisen, elämä olisi paljon helpompaa noin blogin päivityksen kannalta. Alkuperäisessä Bloggerissa sai blogin teemasta vaihdella erikseen kaikkien osien värejä. Nykyisin ei enää onnistu helpon kautta kuten bannerin ja takimmaisen taustakuvan vaihto, kaikki muut värivaihdot täytyy tehdä HTML-muutoksin. Olen kuitenkin käynyt läpi joitakin yritelmiä, joiden pohjalta vaihtaessani blogini väritystä vuodenaikojen mukaan saan vaihdettua myös tekstin taustavärin, sivuluettelojen värityksen, linkkien värit ja päiväyksen värin. Välitän omia kokeiluni myös teille.
 

Oma kuvabanneri

Bannerini olen aikanaan tehnyt kuvankäsittelyohjelmalla koossa 1160 x 400 px. Vaihdan bannerikuvan valitsemalla Bloggerista Ulkoasu -> Otsikko -> Muokkaa -> Kuva -> Otsikon ja kuvauksen tilalle ja sen jälkeen valitsemalla tietokoneelle tallentamani bannerin. 

Picture banner

Ulompi taustakuva

Blogin ulommaisen tausta eli sen taustan, joka näkyy tekstialueen ulkopuolella, voi jättää tyhjäksi tai valita sille jonkin Bloggerin tarjoaman värin. Jos sinne kuitenkin halua kuvan, se tapahtuu tallentamalla ensin tietokoneelle haluttu kuva mahdollisimman suuressa koossa, mutta kuitenkin korkeintaan 3 Mg tiedostona. Valitse sen jälkeen Teema -> Mukauta (kuva1) ja sen jälkeen kohdasta Tausta -> Valitse tai Vaihda kuva (kuva2). Sitten valitset vain kuvan tietokoneeltasi tarjottujen valmiiden kuvien sijasta. Muista myös tallentaa tekemäsi muutokset (kuva3)

Kuva1
Kuva2













Kuva3

Väriä käyttävissä blogeissa näillä kahdella säädöllä pääsi alkuun. Alkuperäisessä Bloggerissa en tyytynyt tähän, vaan vaihdoin vuodenajan mukaan myös muuta blogin väritystä eli linkkejä ja tekstikentän taustoja. Vain itse blogin sisältöteksti pysyi minulla mustana/tumman harmaana. Alkuperäisessä Bloggerissa kaiken tämän vaihtaminen sujui myös Teeman kautta, muttei enää muutoksien jälkeen. Joten jouduin sukeltamaan sivujen HTML-koodien muuttamiseen. Kaikki värit vaihdetaan käyttäen värien heksadesimaalikoodeja, joten valitessa haluttavaa väriä on syytä perehtyä niihin. Tästä saat jotain osviittaa värien heksadesimaalikoodeista, mutta parhaaksi tavaksi valita aivan haluamansa värin koodi olen huomannut kuvankäsittelyohjelman käytön värin valintaa. Kun löydät sen avulla tavoittelemasi värin, löydät samalla myös koodin.

Tekstialueen taustaväri 

Kaikkien värimuutosten alkuun päästään valitsemalla Bloggerista jälleen Teema -> Mukauta -> Muokkaa HTML-koodia. Kaikki tästä eteenpäin tapahtuvat koodien muokkaukset tapahtuvat siellä.

Blogger changing textbackround color

 
Kun olet HTML-koodissasi, siirrä hiiren osoitin johonkin koodin sisälle ja valitse Ctrl+F. Sivun ylälaitaan ilmestyy laatikko, jossa lukee Search. Siirry laatikkoon, kirjoita sana Group ja paina Enter. Saat näkyviin eri muuttujaryhmiä. Onneksi värien muuttamisvaiheessa ei ole tarvetta useisiin yksityiskohtaisiin muutoksiin, vaan muuttamalla tiettyjä muuttujia ryhmissä saadaan aikaan kaikkia aiemmin ja tulevaisuudessa tehtäviä sivuja koskevia muutoksia. Tästä löytyy hienoja selityksiä HTML:n ja CSS:n muuttamisesta, mutten puutu siihen vaan kerron, miten itse muutan sivuni.
 
Olimme muuttamassa tekstinkenttien taustaväriä eli kaikkea muuta taustaa paitsi taustakuvan osuutta.
Valitaan ryhmä Group description="Backgrounds" .  Ryhmästä pitäisi löytyä kolme värimuuttujaa:
<Variable name="body.background.color" description="Outer Background" type="color" default="#66bbdd" value="#f2fbf2"/>
<Variable name="content.background.color" description="Main Background" type="color" default="#ffffff" value="#f2fbf2"/>
<Variable name="header.background.color" description="Header Background" type="color" default="transparent" value="#f2fbf2"/>
Muuttaessamme tekstikentän tausta väriä puhumme todennäköisesti värimuuttujasta muuttujalle Main Backround, mutta valittuani taustalle (Outer Backround) jo valmiiksi kuvan samoin kuin bannerin Otsikkoon (Header Backround) menin helpolla ja vaihdoin kaikki värimuuttujat (type = "color" value ="". Koska valitsin vihreätä, lopputulokseni näytti tältä:
 
Kuten huomaatte, olen vaihtanut kaikki 3 värivalintaa. Lopputulos näkyy ruudullanne eli tekstikenttieni tausta on hennon vaalean vihreä (kesällä, muulloin se vaihtelee vaaleanpunaisen, -sinisen ja beesin väreissä). Kun olet tehnyt haluamasi heksadesimaalimuutokset, tallenna ne painamalla oikeassa yläkulmassa olevaa tallennuspainiketta.

Koska et näe tekemiäsi muutoksia suoraan, avaa selaimessa uuteen välilehteen blogisi. Siinä muutokset näkyvät heti avattaessa tai viimeistään "virkistyksen" jälkeen. Jos et ole tyytyväinen lopputulokseen, toista prosessi alusta uusilla väreillä ja tarkasta jälleen lopputulos.

 Linkkien värinvaihto

Seuraava vaihe on kaikkien postauksen ja koko blogin linkkien värin vaihto. Tämä muuten koskee myös postausten otsikkoja, sivupalkin linkkejä ja tekstikentän alla olevia kommentti ym. linkkejä. Ainoat linkit, johon tämä muutos ei vaikuta, ovat sivuluettelon linkit bannerin/otsikon alla.
 
Etsi seuraavaksi ryhämä Group description="Links". Ryhmästä löytyy 3 muuttujaa:
<Variable name="link.color" description="Link Color" type="color" default="#2288bb" value="#008000"/><Variable name="link.visited.color" description="Visited Color" type="color" default="#888888" value="#80dd66"/>
<Variable name="link.hover.color" description="Hover Color" type="color" default="#33aaff" value="#33aaff"/>
Muuttuja "Link Color" säätelee linkin alkuperäistä väriä. Muuttuja "Visited Color" on väri, jollaiseksi linkki muuttuu, kun sitä on klikattu. Muuttujalla "Hover Color" voit määritellä, millaiseksi linkin väri muuttuu, kun hiiren vie linkin päälle.
Vaihda kaikista kolmesta muuttujasta arvot "value = " haluamaksesi värin heksadesimaalikoodiksi alla olevan mallin mukaan. 
Blogger changing link colors


Muista ehdottomasti tallennus ja tarkasta lopputulos erillisenä avaamastasi blogisivustasi "virkistyksen" jälkeen.
 

Sivuluettelon värinvaihto

Tässä vaiheessa muuttamatta ovat linkeistä vielä heti bannerin alle sijoittuva sivuluettelo, jos blogissasi on useampi kuin 1 sivu. Tätä kohtaa pääset manipuloimaan ryhmästä Group description="Tabs Text". Sieltä löydät muuttujia sivuluettelon tekstistä ja niiden koosta ym., mutta värien valinnassa meitä kiinnostavat muuttujat:
<Variable name="tabs.text.color" description="Text Color" type="color" default="#999999" value="#008000"/> 
<Variable name="tabs.selected.text.color" description="Selected Color" type="color" default="#000000" value="#80dd66"/>
Jälleen kerran törmäämme muuttujiin "Text color", jossa määrätään linkin alkuperäinen väri ja "Selected Color", joka määrittää värin linkin klikkauksen jälkeen. Sivuille voi muodostaa vaikka sateenkaaren värit, mutta kehottaisin näiden linkkien värien valinnassa noudattamaan samoja värejä kuin linkkien valinnassa muuallakin. Tässä minun valintani, voit verrata sitä linkkien värien valintaa aiemmin ohjeessa:
Blogger changins side list colors

Sivuluettelolla on myös oma taustavärinsä, jota sitäkin pääsee muuttamaa kohdasta Group description="Tabs Background".  Voit valita väriksi yleisen tekstikentän taustavärin tai muuttaa hieman väriarvoja korostamaan sivulistaa erilleen muusta taustasta.
 

Muista aina muutosten jälkeen tallennus ja tuloksen tarkastus.
 

Päiväystekstin värinvaihto  
Olisin voinut tyytyä tähän, mutta jokaisen postauksen alussa näkyy myös sen julkaisupäivä. Koska kikkailin väreillä, muutin vielä postauksen julkaisupäiväyksen tekstin värin teemaani sopivaksi. Sitä varten etsi ryhmä Group description="Date Header".  Tässä ryhmässä muutin päiväystekstin värin haluamakseni ja sen taustavärin samaksi, kuin tekstikentän taustaväri.

Blogger changing date color

Tallenna ja tarkasta muutokset.

Tässä joitakin kohtia, joita voi muunnella Bloggerin HTML-koodista. Sieltä löytyy muitakin ryhmiä, joiden erillismuutoksia voi kokeilla. Muista kuitenkin, ettei mikään tekemäsi muutos tule voimaan, enne kuin olet tallentanut sen. Muista aina, mitä muuttelit ja tarkasta muutos tallennuksen jälkeen. Jos et ole tyytyväinen, sinun pitää itse muistaa, mitä kohtaa muuttelit ja miten, jotta voit korjata epätyydyttävät muutokset.

Kristiina

tiistai 8. kesäkuuta 2021

sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Villikasviviikonloppu

Olen käynyt muutaman kerran villivihannesten metsästysretkilläni. Villikasveja poimiessa on aina hyvää aikaa suunnitella ruokia niistä. Tällä kertaa päätin unohtaa salaatit (en ole erityisemmin villivihannessalaattien ystävä). Valitsi alku- tai iltapalavaihtoehdoksi muffinsit. Kuorrutteessa voi käyttää joko maustamatonta tai maustettua tuorejuustoa. Jos käytät maustamatonta, tarkasta maku ja lisää tarvittaessa suolaa, mustapippuria ja vaikka ruohosipulia sekä valkosipulia. Ylijääneen kuorrutuksen voi laittaa rasiaan ja käyttää leivällä levitteenä.

Nokkospekonimuffinsit ketunleipäkuorrutteella 12 kpl

Nettle bacon cupcakes with wood sorrel frosting
Taikina:
1 pkt (140 g) pekonia
3 dl sämpyläjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,25-0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
0,5 tl kuivattua meiramia
2 dl ryöpättyjä nokkosia 
1 prk (200 g) kermaviiliä
2 kananmunaa
100 g voita tai leivontamargariinia sulatettuna
Kuorrute:
1 rs (200 g) maustamatonta tai yrttimaustettua tuorejuustoa
1 dl kuohukermaa
1tl Cream Fix:ä (Dr. Oetker)
0,25 dl ketunleipäpestoa
(suolaa, mustapippuria, valkosipulia, ruohosipulia)

Suikaloi pekoni ja levitä suikaleet kylmälle paistinpannulle. Paista ne rapeiksi ja nosta talouspaperin päälle imeytymään.
Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe ja mausteet. Purista nokkosista ylimääräinen neste pois ja hienonna ne. Sekoita ne jauhoseokseen. Lisää pekonisuikaleet sekaan.
Lisää kulhoon kermaviili, munat ja sulatettu rasva ja sekoita taikina hyvin sekaisin.
Jaa taikina muffinsipellin koloihin tai muffinsivuokiin. Paista 225 ºC uunin alakeskitasolla 20 min. Jäähdytä.
Tee kuorrute. Vatkaa kulhossa tuorejuusto ja kerma napakaksi vaahdoksi. Lisää vatkaamisen loppuvaiheessa joukkoon Cream Fix-jauhe (ei pakollinen).
Sekoita vaahdon sekaan nuolijalla ketunleipäpesto tasaiseksi. Lusikoi seos pursotinpussiin ja pursota muffinsien päälle kuorrute. Koristele ketunleivän lehdillä ja kukilla, jos niitä sattuu olemaan. 

Olin nähnyt K-ketjun ruokalehdessä reseptin basilikarisotosta ja pannut sen ylös tulevaisuutta varten. Ketunleivät antoivat minulle ajatuksen suomentaa resepti siten, että ne korvaisivat basilikan ja riisin korvaisin kauralla tai ohralla. Parmesaanille en tosin keksinyt suomalaista vastiketta.

Ketunleipäkauratto

Wood sorrel oatotto
Ketunleipäöljy:
2 dl ketunleipiä
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl vettä
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria
ripaus mustapippuria
Kauratto:
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota (tavallista tai suolatonta)
30 g voita
2 kevätsipulia
2 valkosipulin kynttä
3 dl gluteenitonta kaurarouhetta (tai ohrasuurimoita)
2 dl kuivaa valkoviiniä (tai sitruunamehu-vesisekoitusta)
1 dl parmesaaniraastetta
ripaus mustapippuria
(suolaa)

Annostele ketunleipäöljyn ainekset astiaan ja soseuta ne sauvasekoittimella. Anna maustua jääkaapissa kauraton teon ajan.
Keitä vesi ja kasvisliemikuutiot kasvisliemeksi.
Viipaloi kevätsipulit ja murskaa valkosipulit.
Sulata paistinpannussa voi ja kuullota siinä kevätsipuleita ja valkosipulia muutama minuutti.. Lisää kaurarouhe ja jatka kuullottamista n. 5 min.
Lisää pannulle valkoviini ja sekoita seosta, kunnes viini on imeytynyt kaurarouheeseen.
Lisää pannulle kuumaan kasvislientä 1-2 kauhallista koko ajan sekoittaen. Kun edellinen liemi on imeytynyt, lisää kasvislientä jälleen 1-2 kauhallista. Sekoita aluksi koko ajan, myöhemmin silloin tällöin. Jatka kasvisliemen lisäämistä ja seoksen keittämistä, kunnes kaurarouhe on kypsynyt, mutta siinä tuntuu vielä hiukan napakkuutta (20-25 min). Kauratto saa jäädä löysäksi.
Sekoita kauraton joukkoon parmesaaniraaste ja mausta mustapippurilla. Jos käytit suolatonta kasvislientä, lisää tarvittaessa myös suolaa. Nosta pannu liedeltä ja sekoita kauraton sekaan 2/3 ketunleipäöljystä. 
Annostele kauratto tarjoiluastiaan, ripottele päälle parmesaania ja viimeistele annos ketunleipäöljyllä.

Olin juuri käynyt poimimassa kuusenkerkkiä. Koska ne olivat vielä pieniä keräämäni määrä ei riittänyt siirapin keittoon. Minusta kauratto kaipasi seurakseen tuoreita sämpylöitä, joten päätin käyttää osan kerkistä sämpylöihin. Valitsemani 2 dl antaa sämpylöille hienoisen kuusenkerkän makuvivahteen. Jos haluat voimakkaampaa makua, käytä 3 dl tuoreita kerkkiä tai korosta makua vaihtamalla tavallinen siirappi kuusenkerkkäsiirapiksi.

Kuusenkerkkäsämpylät 18 kpl

Buns with spruce tree tips
2-3 dl tuoreita kuusenkerkkiä
5 dl maitoa tai vettä
1 rkl (kuusenkerkkä)siirappia
0,5 rkl suolaa
4 dl durum-vehnäjauhoja
8 dl täysjyvägrahamvehnäjauhoja
1 ps kuivahiivaa
0,5 dl öljyä

Puhdista ja pese tuoreet kuusenkerkät. Soseuta ne sauvasekoittimella.
Sekoita kulhossa maito/vesi, siirappi, kuusenkerkkäsose ja suola. Lämmitä seos 42 ºC.
Sekoita erillisessä astiassa jauhot ja kuivahiiva keskenään. Sekoita jauhoseos erissä nesteseoksen joukkoon. Vaivaa taikinaksi. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa taikinaa, kunnes öljy on sekoittunut siihen. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan nousta n. 1 h vedottomassa paikassa.
Vaivaa kohonneesta taikinasta ilma pois. Ota taikinasta tasakokoisia paloja, pyöritä ne pulliksi ja nosta leivinpaperilla peitetylle leivinpellille (2 kpl). Peitä valmiit sämpylät liinalla ja anna kohota vielä n. 30 min.
Paista sämpylöitä 200 ºC 20 min alakeskitasolla pellillinen kerrallaan (kiertoilmauunissa molemmat pellilliset yhtaikaa) 15 min. Tarkasta kypsyys tikulla. Jäähdytä sämpylät liinan alla (jo haluat rapeakuorisia, ilman liinaa).

Jälkiruokaan päätin käyttää voikukkasiirappia. Paremmin olisi ehkä sopinut voikukkamarmeladi, mutta en ole ehtinyt hakea toista erää voikukkia sen tehdäkseni, joten tarjoilla oli vain jo tekemäni voikukkasiirappi.

Voikukkaritarit

French toast with dandelion suryp
12 kpl pullapitkon tai vaalean leivän siivuja
voita paistamiseen
Kostutus:
3 dl maitoa tai kermaa tai niiden sekoitusta
1 kananmuna
0,5 rkl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 tl kanelia
0,25 tl suolaa
Päälle:
voikukkasiirappia tai -marmeladia
kermavaahtoa (2 dl kuohukermaa + 1 rkl sokeria + 1 tl vaniljasokeria)
 
Vatkaa kulhossa maito/kerma, muna, sokerit, kaneli ja suola sekaisin. Kasta jokainen pullan/leivänpala molemmin puolin seoksessa ja nosta palat lautaselle odottamaan.
Sulata paistinpannulla voi ja paista leivänpaloihin molemmin puolina kauniin vaaleanruskea pinta. Lisää voita tarvittaessa pannulle aina leipäerien paistokertojen välillä.
Annostele paistettujen, jäähtyneitten leivänpalojen päälle siirappia/marmeladia ja lusikallinen kermavaahtoa.

Kristiina

perjantai 4. kesäkuuta 2021

Kuukausi vaihtui touhutessa


Viikkoon mahtui monenlaista. Kotona sain kevätsiivottua keittiön. Ei mikään pikku-urakka. Sen lisäksi kävin maanantaina Pilvilammella, jonne Vaasan Ladun porukka oli järjestänyt keväisen pyörien kevythuoltotapahtuman. Uudesta pumpusta huolimatta en ollut saanut vielä kunnolla pumpattua renkaitani täyteen. Nyt ne pumpattiin oikein mittarin kanssa sopiviksi. Samalla täydennettiin hieman omaa rasvaustyötäni ketjujen ja natisevan seisontajalan osalta (+käsijarru ja vaihde), joten nyt kelpaa poljeskella pitkin tienoita.
 

Vaasan Suomalainen seurakunta ja Vasa Svenska församling aloittivat taas tällä viikolla Iltamusiikki-konsertit Vaasan kirkossa. Keskiviikkona esiintyivät kanttorimme Tarja Viitanen (trumpetti) ja Lapuan Urkufestivaalien taiteellinen johtaja Jimi Järvinen (urut). Olen yleensä pyrkinyt paikan päälle katsomaan konsertteja, mutta tällä kertaa siivous ja villivihannesten perkaaminen työllistivät sen verran, että kuuntelin konsertin kotona Youtuben kautta striimattuna. Nautinnollinen, joskaan ei yhtä seurallinen tapahtuma kuin paikan päällä kirkossa.

Kevät on kiireistä aikaa kaikenlaisille viljelijöille, jopa tällaiselle parvekekasvattajalle. Alkuviikosta tulivat tomaatin- ja paprikantaimeni ja sujahtivat parvekelaatikkoon. Samassa lähetyksessä sain kuukausimansikan taimia ja ne liittyivät REKOsta hankkimani mansikka-amppelin seuraan parvekkeelle roikkumaan. Todennäköisesti ne eivät anna satoa vielä tänä vuonna, täytynee yrittää talvettaa ne. Jokunen viikko sitten istuttamani yrttien siemenetkin ovat alkaneet kurkistella mullasta. Eivätköhän nekin ala kasvaa reipasta vauhtia. 
Huomasin kotona, että keittiön ikkunanlaudalla kasvattamani herneenversot eivät olleetkaan enää versoja vaan olivat putkauttaneet jokusen kukannupun latvoihinsa. Kun en keksinyt niille muuta paikkaa, siirsin ne parvekkeelle jatkamaan elämäänsä. Katsotaan miten käy. Perunatkin olen saanut jo viime viikolla ämpäriin kasvamaan vihreää ja toivottavasti myös uusia perunoita. 
Tänään tuli sitten haettua kukkapihalta toiseen parvekelaattikkoon petunioita (jälleen kerran). Keräsin muuten viikolla siitä toisesta mansikka-amppelista jo ensimmäisen sadonkin.

Sain noudettua myös sen lupaamani grillin. Eipä se kummoinen ole, pikku sähkögrilli vain, mutta sähköversio on ainoa sallittu meillä kerrostalon parvekkeella. Ja eiköhän tuo koko riitä pikku taloudelleni kesäiseen perusgrillaamiseen. Ribsejä, bratwurstia, kalapihvejä ja vihanneksia. Tuskin maltan odottaa juhannusta, voin silloin jälleen elvyttää vanhan tradition ja halstrata muikkuja grillissäni. Eikä pidä unohtaa makeaa eli vaahtokarkkeja.

 
 
Siitä olin erittäin iloinen, että viime viikolla Ristinummen Martat tapasivat toisiaan fyysisesti reilusti yli puolen vuoden tauon jälkeen. Harrastimme Alkulassa aluksi hieman valokuvasuunnistusta annetusta aiheesta kännyköillä. Sen jälkeen oli makkaranpaisto ja kakkukahvitusta niiden kunniaksi, jotka olivat tässä välissä täyttäneet tasa- ja hieman muitakin vuosia. Koska emme ole niin pitkään aikaan nähneet toisiamme, kevättauon sijasta eräs jäsenistämme ilmoitti järjestävänsä kesän aikana epävirallisia kahvitapaamisia omassa pihassaan Martta-ryhmällemme ja sinne suunnista ensi viikolla. 

Se ennakkotilaamani Lucinda Rileyn Kadonnut sisar-kirjakin tuli ja vahingossa sekä suomen- että englanninkielisenä. Postiteknisistä syistä palautin englanninkielisen ja luen nyt suomenkielistä. Ja ensi viikolla on tarkoitus päästä mattopyykille, joten toivon vielä ensi viikonkin pitelevän näitä ihania ilmoja. Ukkokin lähettelee terveisinä päivänpaistattelun merkeissä.



Kristiina

tiistai 1. kesäkuuta 2021

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Aasialaistyyliä, leivontaa ja muuta

Etiketti-lehdessä julkaistiin taannoin Sami Kurosen luottoresepti. Hieman myöhemmin saksalaiskaupassa oli myynnissä ruukussa thaibasilikaa, jota muistin tässä reseptissä käytettävän. Hain kasvin, töppäsin ruukkuun parvekkeelle ja nyt käytin osan siitä tähän ruokaan.
 

Thaibasilika-kanaa kahdelle

Thaibasil chicken
2 rkl seesamiöljyä 
1 salottisipuli
4 valkosipulin kynttä
1 chili tai ripaus chilihiutaleita
1 kevätsipulia
0,5 ruukullista thaibasilikaa
400 g broilerin jauhelihaa
1 rkl soijakastiketta
2 rkl kalakastiketta
1 tl sokeria
0,5 tl mustapippuria
1 limen mehu
 
Silppua salottisipuli, murskaa valkosipulinkynnet. Jos käytät tuoretta chiliä, poista siemenet ja viipaloi se. Leikkaa kevätsipulit renkaiksi. Silppua thaibasilika.
Ruskista broilerinjauheliha 1 rkl seesamiöljyä. Nosta jauhelihat hetkeksi sivuun odottamaan.
Lisää paistinpannulle 1 rkl seesamiöljyä ja kuullota siinä salottisipulia hetki. Lisää valkosipulit ja chili. Kypsennä n. 1 min.
Lisää pannulle kypsä broilerinjauheliha, kevätsipuli ja thaibasilika. Mausta soijakastikkeella, kalakastikkeella, sokerilla ja mustapippurilla ja anna lämmetä hetki. Purista sekaan lopuksi ennen tarjoilua limen mehu. 
Tarjoa jasmiiniriisin kera ja paista päälle kananmuna (löysällä keltuaisella).
Alkuperäinen resepti: Etiketti 1/2021
 
Keitin kanapaistoksen kanssa nautittavaksi tietysti aivan liian suuren määrän jasmiiniriisiä, joten sen käytin heti perään hyvin samanhenkiseen aasialaiseen pyttipannuun eli paistettuun riisiin. Hajamielisyydessäni unohdin paistoksesta pois siihen oleellisesti kuuluvat kanamunat, se virhe tuli korjattua myöhemmin.

Paistettu riisi

Fried rice
1 rkl seesamiöljyä
1 kevätsipuli
2 valkosipulin kynttä
1 paprika
kourallinen thaibasilikaa
pakasteherneitä ja maissia
2 dl pakastettuja kanttarelleja
1 rkl seesamiöljyä
3 dl keitettyä (jasmiini)riisiä
2 tl raastettua inkivääriä tai inkivääritahnaa
1 rkl sitruunaruohotahnaa
2 kananmunaa
1 rkl misotahnaa
1 rkl soijakastiketta
2 rkl kalakastiketta
1 tl sokeria
1 rkl sitruunamehua
korianteria
 
Leikkaa kevätsipuli renkaiksi ja murskaa valkosipulin kynnet. Poista paprikoista kanta ja siemenet ja kuutioi liha. 
Kuumenna paistinpannulla 1 rkl seesamiöljyä ja lisää kevätsipulit, valkosipulinkynnet, thaibasilika, paprikakuutiot ja pakastetut herneet ja maissi. Kuullottele niitä pari minuuttia. Lisää sienet ja jatka kuullottamista, kunnes sienistä irronnut neste haihtuu. Siirrä vihannekset paistinpannun toiseen reunaan. 
Lisää pannulle 1 rkl seesamiöljyä ja riisit. Paista riisejä, kunnes ne saavat väriä pintaan. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja riko joukkoon 2 kananmunaa. Riko niiden rakenne ja sekoita ne paistoksen joukkoon. Jatka paistamista sekoittaen, kunnes muna on hyytynyt.
Lisää paistokseen inkivääri, sitruunaruoho ja misotahna ja sekoita hyvin. 
Mausta paistos soijakastikkeella, kalakastikkeella ja sokerilla. Lisää lopuksi sitruunamehu ja anna lämmetä hieman. 
Koristele annos korianterisilpulla.

Farmikeittiössä TVssä tehtiin taannoin salaatti murskatuista avomaankurkuista. Vaikka löysinkin jo saksalaiskaupasta kotimaisia avomaankurkkuja, niissä on vielä paksut kuoret, joten parhaimmillaan tämä salaatti on hieman myöhemmin kesällä. 
Salaatti maustettiin za'atar mausteseoksella. Katselin jo, mistä sitä tilaisin, kunnes löysin Viimeistä murua myöten-blogista za'atarin reseptin. Ei maustetta tarvinnutkaan tilata mistään, kaikki aineet löytyivät kotoa.

Za'atar mausteseos

Za'atar spice
2 rkl kuivattua timjamia
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl kuivattua minttua
2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
1 rkl kuivattua sumakkia (tai kuivattua sitruunankuorta)
(ripaus suolaa)

Jos sinulla ei ole valmiiksi paahdettuja seesaminsiemeniä, paahda tavallisia seesaminsiemeniä kuivalla pannulla.
Annostele kaikki ainekset kannelliseen purkkiin ja ravista sekaisin. Itse en lisännyt joukkoon suolaa.
Alkuperäinen resepti: https://viimeistamuruamyoten.com/zaatar-mausteseos/

Murskattu kurkkusalaatti

Smached cucumber salad
4 avomaan kurkkua
1 punasipuli
125 g retiisejä
reilusti tuoretta minttua
1 tl za'atar mausteseosta
suolaa, mustapippuria
0,5 sitruunan mehu (n. 2 rkl)
3 rkl oliiviöljyä

Pese avomaankurkut. Laita ne muovipussiin ja paina niitä lautasella tai paistinpannulla, kunnes kurkuista alkaa irrota nestettä. Kuutio kurkut salaattikulhoon.
Kuori ja viipaloi punasipuli. Pese ja viipaloi retiisit. Lisää sipuli- ja retiisiviipaleet salaattikulhoon. Silppua joukkoon reilusti tuoretta minttua.
Mausta salaatti za'atarilla, suolalla ja mustapippurilla. Purista sitruunamehu ja lisää se sekä oliiviöljy kulhoon ja sekoita hyvin.
Alkuperäinen resepti Farmikeittiössä TV-ohjelma
 
Innostuin jälleen kerran leipomaan. Tällä kertaa oli juustokakkupäivä. Sanomalehdestä huomasin kivan limepiirakkareseptin, jota oli pakko kokeilla. Ongelma syntyi piirakasta ylijääneistä valkuaisista, jotka upotan parin päivän päästä Annin Uunissa-blogin enkelipiirakkaan. Eiköhän siinä ole taas piirasta vähäksi aikaa.

Lime-ricottapiirakka

Lime ricotta pie
Pohja:
100 g voita tai leivontamargariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
1 pkt (250 g) ricottaa
1 pkt (200 g) vaniljatuorejuustoa
4 rkl sokeria
ripaus suolaa
2 rkl raastettua limen kuorta
3 rkl limen mehua
3 kananmunankeltuaista
(Koristelu: limeviipaleet, syötävät kukat, marjat, sitruunamelissa, minttu)

Aloita pohjan valmistaminen vatkaamalla huoneenlämpöinen rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin tasaiseksi.
Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja vatkaa ne sekaisin rasva-sokeriseokseen. Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa 30 min.
Voitele ja leivitä Ø24 cm vuoka. Taputtele taikina litteäksi ja painele se kevyesti jauhotetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille.
Tee täyte. Pese limetit, raasta kuori ja purista mehu.
Vatkaa ricotta ja tuorejuusto kulhossa tasaiseksi seokseksi. Vatkaa joukkoon ensin sokeri ja suola, sitten limen mehu ja kuoriraaste sekä munankeltuaiset. 
Levitä täyte piirakkapohjan päälle. Paista piirakkaa uunin alatasolla 175 ºC 30 min. Jäähdytä piirakka ja koristele.
Alkuperäinen resepti: Ilkka-Pohjalainen 20.5.2021

Lukuisista mainoksista huomasin Valion lanseeranneen vaniljakreemin, joten syntyi ajatus kokeilla sitä. Tämä oli ensimmäinen, kevään raparperin ja REKOsta ostamani ensimmäisen kotimaisen mansikkarasian inspiroima kokeilu. Ihan syötävä sellaisenaan, mutta jos haluat aivan selvästi erottuvat kerrokset, kannattaa laittaa piirakkaan ensin 1. kerros, sitten paistaa sitä hetken aikaa, jäähdyttää ja vasta sitten lisätä 2. kerros ja jatkaa paistamista.

Raparperi-mansikkajuustopiirakka

Rhubarb strawberry cheesepie
Pohja:
200 g kandisokerikeksejä (LU tai Pirkka)
100 g voita tai leivontamargariinia
Täyte:
2 prk (á 200 g) valmista vaniljakreemiä
2 rs (á 200 g) vaniljatuorejuustoa
4 kananmunaa
2 dl raparperihilloketta
2 dl mansikkahilloa
(vihreää ja punaista elintarvikeväriä)

Murskaa pohjaa varten keksit blenderissä tai kaulimella. Sulata rasva ja sekoita se keksinmurujen joukkoon. Painele seos Ø24 cm piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.
Annostele kulhoon vaniljakreemit, tuorejuustot ja munat. Vatkaa ne sähkövatkaimella tasaiseksi, hieman vaahtomaiseksi seokseksi. Jaa seos puoliksi 2 kulhoon.
Sekoita toisen kulhon seoksen joukkoon mansikkahillo tasaiseksi seokseksi. Jos haluat korostaa seoksen väriä, lisää yhdessä hillon kanssa ripaus punaista elintarvikeväriä.
Sekoita toisen kulhon seoksen joukkoon raparperihilloke. Tämän seoksen väriä voit korostaa vihreällä elintarvikevärillä. 
Kaada piirakkapohjan päälle ensin toinen seoksista ja tasoita se tasaiseksi. Lusikoi sen jälkeen päälle varovasti toinen seoksista. 
Paista piirakkaa 150 ºC uunin alakeskitasolla 1 h. Sammuta sen jälkeen uuni, laita uuninluukku hieman raolleen esim. lusikan avulla ja jätä piirakka uuniin vielä tunniksi. Siirrä valmis piirakka kylmenemään jääkaappiin.
Koristele jäähtynyt piirakka esim. mansikoilla, raparperinkuorisuikaleilla ja mintun tai sitruunamelissanlehdillä.

Löysin tänä vuonna 1. kertaa voikukkia muualtakin kuin tien varsilta ja pääsin kokeilemaan sen valmistusta. Tutkin muiden reseptejä ja tein niiden sekoituksena oman reseptin. En ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska lupauksista huolimatta hillo ei kiinteytynyt jääkaapissa ja jouduin keittämään seosta uudestaan kasaan vielä n. tunnin ja lopputuloksena oli voikukkasiirappia. Jos taas haluat kertaheitolla hillomaisemman tuloksen, kehotan vaihtamaan käyttämäni hillosokerin marmeladisokeriksi.
Voikukkien käsittelyssä suositellaan välttämään kukkien vihreitä osia (voivat tehdä hillon kitkeräksi), joten kelpuutin poimimistani voikukan kukinnoista hilloon mukaan vain keltaisen sisäosan, vihreät kannat ja suojalehdet perkasin pois. Ei muuten kannata säikähtää, jos keitetty hillo tai siirappi tuntuu keittopäivänä hieman kitkerältä, päivän säilytys jääkaapissa ja kitkeryydestä ei ollut enää tietoakaan. Maku tässä siirapissa/marmeladissa sen sijaan on aivan ihana, hieman hunajaan vivahtava. 

Voikukkahillo (siirappi/marmeladi)

Dandelion jam
1 ltr voikukan terälehtiä
7 dl vettä
0,5 sitruunan kuoriraaste + mehu
4 dl hillosokeria/marmeladisokeria

Huuhtele ja valuta voikukan terälehdet ja kaada ne kattilaan. Lisää vesi, sitruunan kuoriraaste ja mehu. Kiehuta seosta n. 10 min, sammuta liesi ja anna hautua vielä n. 20 min.
Surauta seos hienoksi sauvasekoittimella ja siivilöi sen jälkeen neste takaisin kattilaan. Puristele sinne myös siivilään jääneestä "puurosta" pois kaikki neste mahdollisimman tarkkaan. Pois heitettäväksi jää vain kuiva möykky. Voi myös jättää soseuttamisen väliin, mutta silloin hillon maku on todennäköisesti hieman miedompi.
Laita kattila takaisin liedelle, lisää joukkoon sokeri ja keitä seos uudestaan. Jos käytit marmeladisokeria, voit purkittaa hillon desinfioituihin purkkeihin kun sokeri on kokonaan sulanut, jäähdyttää seoksen ja antaa sen seistä jääkaapissa seuraavaan päivään, jonka jälkeen "marmeladi" on valmista käytettäväksi. Jos käytit hillosokeria, anna seoksen kiehua hiljalleen ilman kantta n. tunnin, jonka jälkeen siirapin voi purkittaa desinfioituihin purkkeihin ja antaa seistä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Kristiina

torstai 27. toukokuuta 2021

Kellotapuli ja mihin rahat hupenivat?

Huomasin lehdestä, että Vanhan Vaasan kirkon kellotapulilla oli tänään avoimet ovet eli sinne pääsi tutustumaan myös sisältä. Pyöra vaan alle ja paikan päälle. Olen kyllä kiertänyt aluetta sekä itsekseni että opastetulla kierroksella, mutta aiemmin kellotapuli on aina ollut suljettu. Se on rakennettu 1675. Vaasan palossa sen puinen katto paloi ja kello romahti alas, vain kivestä rakennetut osat säilyivät. Myöhemmin 1990-2000 luvulla tapuliin on rakennettu uusi katto, metalliportaat ja puinen, yläosan kietävä tasanne. 
 



 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Hassua käynnissä oli se, että muistin vasta noustuani ylöspäin yli puoleenväliin portaita, että minulla on korkean paikan kammo. Ja portaina ovat vain läpinäkyvät ritilät. Alastulo olikin sitten metkan näköistä: molemmat kädet kaiteessa kiinni, katse tiukasti vastapäisessä kiviseinässa askelma kerrallaan. Sen verran se oli oudon näköistä, että paikan esittelijä kiipesi alastullessani jonkin matkaa portaita ylöspäin minua vastaan. 
 
Jäin hiljan ihmettelemään tämän kuun rahanmenoa. Piti oikein listata, mihin sitä on arkimenojen lisäksi tullut rahaansa hassattua. Ja löytyihän sitä yhtä ja toista.

Teen yleensä keväisin ns. kevyen kenttähuollon polkupyörälle eli pesen ja rasvaan sen ja pumppaan renkaat talven jäljiltä. Muu meni hyvin, mutta kun piti pumpata renkaat, yllätyin. Poistaessani venttiilin hatun edessäni oli täysin aiemmasta poikkeavan näköinen venttiili. Itse taas omistin vanhanaikaisen, tavallisen pumpun. Yrittelin muutaman kerran renkaiden pumppausta jopa vippaskonstein ja sain sitä vain tyhjenemään lisää. Soitin ongelmasta Biltemaan, josta pyörän viime vuonna ostin. Asia ei ihan selvinnyt, koska pyörän malli oli unohtunut ottaa ylös eikä pyörän papereita löytynyt siihen hätään (tein henkisen muistiinpanon: etsi pyörän paperit. En ole vielä etsinyt.) Asiakaspalvelija tykkäsi, että rengas pitäisi voida pumpata tavallisella pumpulla, mutta pyysi kuvaa venttiilistä sähköpostilla, jotta muussa tapauksessa voisi suositella välikappaletta tai uutta pumppua. Menin kuvaamaan venttiiliä ja yrittämään vielä kerran pumppausta. Kuvat tulivat otettua, mutta pumppausyrityksessä vanha pumppu irtisanoi työsuhteensa. En lähettänyt sähköpostia, vaan hyppäsin bussiin, ajoin venttiilinkuvineni Biltemaan ja ostin uuden pumpun. Sillä pumppaaminen onnistui, tosin hieman mutkikkaasti. Nyt pääsee taas ajelemaan.

Olen suunnitellut kuun lopussa pienen sähkögrillin hankkimista parvekkeelle. Lidlissä näkyi olevan grillausvarusteita tarjouksessa, joten päätin jo nyt hankkia pizzakiven, pizzalapion, halsterin (rakastan halstrattuja muikkuja, lapsuudesta asti mökillämme juhannusperinne) ja grillivartaat telineineen. Onnistuin sadepäivien takia käymään paikallisessa saksalaiskaupassa sen verran myöhään, että pizzalapiot ja grillivartaat olivat loppuneen. Kassiin eksyivät vain halsteri ja pizzakivi, hyvä niinkin. Ehkä saamme jossain vaiheessa kesää uuden kierroksen noille puuttumaan jääneille tuotteille. Näin sitä kiivetään perse edellä puuhun, ensin hankitaan grillausvälineitä ja sitten toivotaan, että rahat riittävät grilliinkin.

Tässä kuussa oli myös aika ajatella parvekeistutuksia. Halusin viime vuoden tapaan toiseen parvekelaatikkoon tomaatteja ja paprikoita, toiseen tulevat kesäkukat. Koska en ollut varma, saisinko Vaasan kukkamyymälöistä pensastomaatteja tai minipaprikoita, päädyin tilaamaan taimet netistä. Sain tilattua sopivia taimia, 3 kutakin, nimikkeillä parveketomaatti ja napostelupaprika. Samaan tilaukseen sisällytin myös amppeliin laitettavaksi 3 kuukausimansikan tainta. Uusi tuttavuus minulle, pitäisi kasvaa metsä- ja puutarhamansikan sekoitusmarjoja. Taimia kotiin odotellessani kävin naapurin kyydissä hakemassa säkillisen multaa ja mullan tultua kaupasta 6 perunaa itämään ämpäri-istuttamista varten. Kesäkukat haen vasta kuun vaihteessa paikallisesta kukkapihasta.

Parvekkeen vihertarjontaa tulevat kesällä lisäämään yrtit. Hain alkukuusta pari pussia siemeniä ja laitoin purkkeihin persiljaa, ruohosipulia, timjamia ja basilikaa. Muutama viikko sitten täydensin yrttikokoelmaa, kun huomasin saksalaiskaupassa myynnissä thaibasilikaa ruukussa. Koska minulla oli plakkarissa resepti, jossa sitä tarvitaan, hain itselleni ruukun, jonka kasvin istutin uuteen, hieman isompaan ruukkuun. Näin saan toivon mukaan koko loppukesän tuoretta thaibasilikaa ja loput kuivaan tai pakastan syksyllä. Jos nuo istuttamani siemenet eivät idä/kasva tyydyttävästi, teen yrttien osalta saman kuin viime vuonna eli haen kaupasta valmiita ruukkuyrttejä ja uudelleenistutan ne. Se on helppo tapa saada hieno yrttitarha, joka kasvaa upeasti koko kesän parvekkeen koristeena ja ruoka-annosten lisänä. Valitettavasti ainakaan minulta ei kesän jälkeen siirto sisään kasvamaan onnistu (tuppaavat sisällä kuolemaan), joten loppusyksystä on edessä käsittely talven käyttöön muulla tavalla.

Haikailin REKOsta uutta erää kotimaista valkosipulia, edelliset loppuivat juuri. Ei löytynyt vielä myynnistä valkosipulia, mutta muuta tilattavaa kyllä. Ensimmäiseksi huomasin myynnissä mansikka-amppeleita. Viime vuonna myöhästyin niiden hankkimisesta REKOn kautta, nyt en. Vaikka olin varannut amppeliin jo kuukausimansikat ajattelin, että kyllä siihen seinätankoon mahtuu 2 amppelia. Nyt en ole asiasta niinkään varma, mutta katsotaan, kun taimeni tulevat. Lisäksi myynnissä oli taas jauhettua hauenfileetä. Oli pakko tilata, siitä saa niin ihania ruokia. Vaikkapa pihvejä haukihampurilaisiin siinä tulevassa grillissä. Samalla hain vuoden ensimmäisen rasia kotimaisia mansikoita, munia ja kurkkua. 

Näin sitä saatiin shoppailemalla ihan kivasti rahaa kulumaan. Vielä täytyy tuhlata rahaa siihen grilliin. Lisäksi minulla on ennakkotilauksessa Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta-kirjasarjan viimeinen, salaperäinen osa. Sen englanninkielisen version pitäisi ilmestyä tämän kuun lopussa. En malttaisi odottaa. Ja alkusyksystä, kun olen saanut molemmat koronarokotukset, pitäisi matkustaa Vantaalle äitiäni katsomaan (hän sai juuri oman toisen rokotuksensa). Ei tuota rahanmenoa näköjään voi estää. Rahantulon ja -säästämisen kanssa onkin sitten eri asia.

Kristiina