Google Website Translator

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Präntöö

Kuten olette huomanneet, pidän opastetuista kävelyistä Vaasassa. Tähän asti olen esitellyt "kaupungin oman puoleni" kävelykierrokset. Sitten huomasin, että toisen puolen eli Palosaaren kävelykierroksista tänä vuonna viimeinen oli kesäkuun lopussa. Oli pakko varata paikka ja hurauttaa pyörällä kaupungin toiselle puolelle tutustumaan siihen osaan kaupunkia. Heinä-elokuussa voi sitten kävellä keskustassa. Strömsö ja Raippaluoto ovat hieman hankalammin saavutettavia kulkuyhteyksien takia, onneksi itselleni olen vuosien aikana onnistunut käymään molemmissa paikoissa eri järjestäjien kierroksilla.

Palosaari-Brändö.Suuralue-StorområdetPalosaarella oli alkujaan ulkopaikkakuntalaisten ja paikallisten kalastajien kalastusmökkejä. Kun maan nousun takia Vaasan vanha satama kävi "käyttökelvottomaksi", uusi sisäsatama perustettiin 1700-luvun lopulla Palosaareen. Vaikka laivaliikenne ja telakkateollisuus pysyivät pitkään tärkeänä Palosaarelle, 1800-luvun teollistuminen toi alueelle uutta toimintaa ja muutti Palosaaren vähitellen teollisuus- ja työläiskaupunginosaksi. Valitettavasti tämä teollisuus- ja työväenasuntorakentaminen on hävittänyt alueelta paljolti kaiken vanhempaan aikaan liittyvän ja Palosaaren nähtävyydet ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvulta.
Juhannuksen jälkeinen Palosaaren kävelykierros alkoi itseoikeutetusti Palosaaren torilta, jolta löytyy kuvanveistäjä Eero Hiirosen Merituuli-suihkukaivo. Vaasan kaupunki on lahjoittanut teoksen v. 1975 kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlan kunniaksi ja se on vihitty käyttöön v. 1979 vihkijänään itse Danny Kaye. 
Samaisen torin laidalla on vuodesta 1929 alkaen seisonut arkkitehti Carl Schoultzin piirtämä Kirjastotalo. Talossa on aikanaan toiminut kirjaston lisäksi esim. poliisiasema, jonka selli löytyy vieläkin talon alakerrasta. Lisäksi siellä on ollut nuorisotiloja ja nykyisin mm. lastentarha. Ja tietysti ainakin toistaiseksi myös Palosaaren kirjasto.


V. 1910 Palosaarelle rakennettiin jugend-tyylinen A.W. Stenforsin suunnittelema rukoushuone, Betania. Kun rukoushuone sai ehtoollisoikeudet jokunen vuosi myöhemmin, sitä alettiin kutsua Palosaaren kirkoksi. Torni kelloineen kirkkoon rakennettiin joskus 1930-luvulla ja nykyisen pintansa se on saanut 2000-luvun alussa.

Palosaaren kirkko

Rantaan päin suunnistettaessa matkan varrella voi vielä nähdä jokusen maalaistalotyyppisen asuintalon. Samalla matkalla ohitettiin aidan takaa pilkottava vanha Saippuatehdas. Siellä valmistettiin saippuoita ja kynttilöitä 1800-luvun lopulta aina 1980-luvulle. Sen jälkeen tiloissa on ollut erinäisiä vuokralaisia ja nyt tehdasta uhkaa purkaminen alueelle suunnitellun luksusasuinalueen tieltä. Sääli. Ikävä uutinen tässä taannoin oli myös se, että joku oli jo yrittänyt tuikata talon tuleen.

Puutalo Vaasa Vaasan Saippuatehdas


Sitten kaarsimmekin jo rantaa ja Merimuseota kohti. Merimuseo sijaitsee vanhassa laivanvarustaja C.G. Wolffin rakennuttamassa suolamakasiinissa. Alueelta löytyy kaikkiaan 4 vanhaa makasiinirakennusta. Itse herra Wolf oli 1800-luvulla Suomen rikkain laivanvarustaja ja kauppias, joka omisti kauppalaivoja ja telakoita Palosaaressa. Merimuseossa on näytillä kaikenlaista, varsinkin Vaasaan merenkulkuhistoriaan liittyvää aineistoa sekä päärakennuksessa, muissa makasiineissa että ulkoalueella.

Merimuseo Vaasa Merimuseo Vaasa


Aivan Merimuseon läheisyydessä sijaitsevalla puistoisella kävely- ja pyöräilyalueella on kiinnostava "patsasrivistö" eli ylhäältä alas rantaan johtava rivistö kivipaasia päällään kivikuula. Tällä rivistöllä havainnollistetaan maan kohoamista. Ylin paasi aivan kävelytiessä kiinni kuvaa merenpinnan korkeutta 1500-luvulla. Siitä alaspäin ovat merkit jokaisesta sataluvusta 1500-luvulta 1900-luvulle.
Rannassa sijaitsee myös yksi Vaasan purjehdusseurojen rakennuksista, Vaasan Työväen Purjehdusseuran rakennus. Se toimii jäsentensä ajanviettotilana ja lisäksi tilaa vuokrataan juhlatilaksi ulkopuolisille.

Maan kohoaminen Vaasa Vaasan Työväen Purjehdusseura


Sitten tuleekin eteen entisen Puuvillatehtaan alue eli nykyinen yliopistoalue. Alueella sijaitsi myös aikanaan elämiselle, viennille ja merenkululle tärkeän tervan iso varastointimakasiini, tervahovi. Makasiini kuulemma paloi joskus 1970-luvulla. Oppaamme tiesi kertoa, että vanha tervahovi ja läheinen alue olivat niin tervan kyllästämiä, että välillä pelättiin onnistuttaisiinko paloa lainkaan sammuttamaan.
Rannan puolella näkyy myös puuvillatehtaan konttorirakennuksen takaosa, osa pienempiä, vielä säilytettyjä talousrakennuksia ja nykyisin yliopiston käytössä olevia osia tehtaasta.

Tervahovin entinen paikka Vaasa
Tervahovin entinen sijaintipaikka
Vaasan Puuvillatehdas konttori
Puuvillatehtaan konttori takaapäin
Vaasan Puuvillatehdas Vaasan Puuvillatehdas


Kun tehdasalueen takaa kiertää ns. entiselle paraatipuolelle, tervehtii kävijää pihassa, entisen konttorirakennuksen edessä, tehtaan perustajan A.A. Levónin patsas. Muistattehan miehen, joka perusti myös Vaasan Höyrymyllyn Alkulaan. Hän perusti puuvillatehtaan v. 1857 ja sen jälkeen seuraavien vuosikymmenten aikana siihen lisättiin useita tehtaan toiminnalle tärkeitä osia kuten kehräämö ja kutomo. Ympärillä on purkamiselta säilynyttä tehtaan johtajien asuinrakennustoa sekä mm. rakennus, jossa aikanaan sijaitsi tehtaan ruokala. Itse tehtaan ja koko alueen saisi yhteen kuvaan vain ilmasta käsin. Tehdas fuusioitui 1967 Finlaysonin kanssa ja sen jälkeen sen toiminta Vaasassa hiipui vähitellen.

Vaasan Puuvillatehdas Vaasan Puuvillatehdas konttori

Vaasan Puuvillatehdas työväen asuntoja Vaasan Puuvillatehdas


Matkaa takaisin torille koristi vanha Palosaaren koulun rakennus. Talo on rakennettu muistaakseni joskus 1920-luvulla ja oli ennen lopettamista varmasti Vaasan ainoita homeettomia kouluja. On kai vieläkin, koska nyt ovat koulussa homeongelmaa paossa Vanhan Vaasan koulun oppilaat. Toivottavasti koulurakennukselle löytyy jatkossa arvoistaan käyttöä.

Palosaaren koulu

Jotenkin minusta tuntui Vaasan puolesta pahalta kuullessani jollain kierroksistani, ettei Vaasassa ole oikeastaan koskaan tehty kattavia arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia. Aina vanha on vaan hävitetty ja tehty uutta päälle tutkimatta alla ennen ollutta. Myös esim. Vaasan rakennuksista ja elämästä historiallisesta näkökulmasta ei löydy kovin paljon tietoa lukuun ottamatta muutamaa harvaa valtakunnallisesti tärkeää kohdetta. Vaasalla on pitkä ja kunniakas historia, miksi sitä on tutkittu ja tallennettu niin vähän?

Kristiina

tiistai 7. heinäkuuta 2020

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Huolestuttaa: paikallislehti ja koronantorjunta

Olen huolissani muutamasta asiasta. 

Ensimmäinen mielessäni oleva asia on sanomalehtemme Ilkka-Pohjalainen. Sen jälkeen, kun lehdet yhdistyivät, olen aamuisin alkanut olemaan yhä enenevässä määrin sitä mieltä, että luen Ilkkaa, johon on eksynyt muutama uutinen Pohjanmaan puolelta. Olen muutaman kerran laskeskellut uutisten ja ilmoitusten jakaumaa lehdessä. Paljon lehdessä on toki ns. koko maan uutisia. Mutta jos niihin on käytetty lisäarvona paikallista mielipidettä tai tietoa, 2/3 haastateltavista asian tiimoilta on yleensä Etelä-Pohjanmaalta. Samoin puhtaasti paikallisista uutisista n. 2/3 koskee Etelä-Pohjanmaata, loput Pohjanmaata. Ilmoituksissa taas iso enemmistö tapahtumista ja seurakunnallisista ilmoituksista on Etelä-Pohjanmaalta. Yrityspuolella n. puolet on valtakunnallisia mainoksia ja loput melkein pelkästään Etelä-Pohjanmaalta. Vaasalaiset kaupat eivät enää mainosta lehdessä. Mistä vaasalainen tai pohjalainen saa siis tietonsa kaupan tarjouksista alueellamme? Postilaatikon tai sähköpostin kautta nykyään, mutta yhä useamman laittaessa luukkuunsa lapun "ei mainoksia eikä ilmaisjakelulehti" ei mistään.
Mihin ovat hävinneet Pohjanmaan alueen toimittajat ja ilmoitusmyynti? Tuntuu, että tätä nykyä varsinainen työn teko artikkelien osalta annettaisiin eteläpohjalaisille toimittajille Seinäjoen- ja aluetoimituksiin siten, että pääpaino on Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasassa on vain pienehkö aluetoimitus kattamassa Pohjanmaan. Ilmeisesti myös eteläpohjalainen ilmoitusmyynti on niin tehokasta ja kulut kattavaa, ettei pohjanmaalaisia ilmoituksia enää tarvita.
Tämä nykyinen kehitys on täältä Pohjanmaalta katsottuna huolestuttava. Olen kysellyt kautta rantain kevään/kesän mittaan ihmisiltä mielipiteitä. Aika usein kuulee, että pohjalaiset suunnittelevat lehden tilauksen lopettamista juuri yllä mainitsemistani syistä. He heittäytyvät Vaasan Ikkunan ja somen varaan. Itse olen aina uutisoinnissa luottanut TVn ja sanomalehtien toimittajien tietojen tarkastukseen ja ammattitaitoon sekä julkaistujen uutisten paikkansapitävyyteen. Luotan myös juttujen tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen. Siksi pidän esim. uutisten julkaisijana somea huonona vaihtoehtona. Tietysti toinen vaihtoehto on, että jokin taho perustaa uuden, Pohjanmaan kattavan sanomalehden. Se taas nakertaisi paikallislehtien kannattavuutta ja luotettavuutta tasapuolisena uutistenvälittäjänä. Toivon todella, että uutisointi koko maan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan välillä tasapainottuu, ennen kuin on liian myöhäistä. Samoin toivon, että varsinkin kauppojen kokosivuilmoituksissa joko annetaan pohjalaisille yhtäläinen mahdollisuus tai että Citarit, Prismat, Minimanit ja Halpahallit kummankin maakunnan alueella voisivat yhtenäistää linjaansa ja mahdollistaa kaikille yhteiset mainokset.

Toinen huolestuttava asia on ihmisten toiminta toista korona-aaltoa odotellessa valmiuslakien, rajoitusten ja suositusten poistamisen jälkeen. Hiljan uutisissa kerrottiin, että koronarajoitusten jälkeen ihmisten ulkomaan matkustushalut ovat jälleen heränneet. Matkoja ulkomaille tarjotaan/varataan enenevässä määrin. Halutaan muualle ja lämpimään eristyksen jälkeen. Eikö jeetula koko kesäkuun 25-30 ºC helle kotimaassa riittänyt lämpimän kaipuuseen? Miksi niitä kulttuurielämyksiä ja vierastarjontaa pitää ulkomailta hakea? Tässä taas se "jokainen ihminen käyttää omaa tervettä järkeään" saa ison kolauksen. Jos itselläni olisi noita eristyksen jälkeisiä matkustushaluja (onhan niitä jonkin verran) ja kulkupeli alla, tutkisin ensimmäiseksi ympäröivien maakuntien tarjonnan. Jos se ei riitä vaan halutaan hotelliin ja muihin maisemiin, Suomesta löytyy pilvin pimein kohteita, pieniä ja suuria. On kulttuuri-, luonto- ja historiallista tarjontaa. Menkää Turkuun, Raumalle, Lappiin, Savonlinnaan, Hankoon, Kuopioon, mihin päin vaan. No, kunhan rajoitatte pääkaupunkiseudulla käyntiä. Jos taas vieraaseen ympäristöön haluatte, matkustakaa Ahvenanmaalle ja vaikka pyöräilkää siellä katselemassa. Se terve järki tuntuu lentäneen taivaan tuuliin. Ajatelkaa vaikka Pohjois-Suomessa Ruotsin rajan lähettyvillä sijaisevien seutujen tilannetta tänä päivänä. Kun Suomen puolelta rajat aukesivat, ne tervejärkiset piipahtelivat nuuskan ja parin euron säästön takia Ruotsin puolelle ostoksille. Alueella koronatartuntojen määrä räjähti kasvuun ja paikallinen sairaanhoitojärjestelmä ja elinkeino ovat liisterissä. Myös Vaasan alueella tunnutaan innostuvan siitä, että Wasaline risteilee taas Ruotsin nuuskaparatiisiin. Että se siitä järkevästä ajattelusta ja varomisesta.
Toinen huomio samasta asiasta eli koronan toisen aallon estämisestä liittyi ihmisten jokapäiväiseen käyttäytymiseen koronapelon hieman väistyttyä. Kävin tässä eräänä päivänä paikallisessa kaupassamme ja ajattelin hoidella samalla muutaman tyhjän pullon ja tölkin palautuksen. Kaupassamme pullonpalautuskone on liikkeen ulko-oven ja kauppatilojen sisäänkäynnin välissä ja koska edessäni oli jonoa ja joudun odottelemaan, tarkkailin joutessani kauppaan saapuvia asiakkaita. Heitä kulki ohitseni tasaisena virtana ja jonotusaikanani yksikään kauppatiloihin jatkanut asiakas ei desinfioinut käsiään tarjoilla olleella käsidesillä. Terve järkemme siis sanoo, että vaikka eilen kädet piti pestä ja kauppaan mennessä desinfioida koronan leviämisen estämiseksi, niin tänään hallituksen poistettua rajoituksia sitä ei enää tarvitse tehdä. Sama koski itse kaupassa ja kassa/pakkauspaikoilla turvavälejä. Onko aina omasta mielestään niin järkevä ja varovainen suomalainen todella näin tyhmä? Eilen uhkasi korona, tänään enää ei
Toimimalla tähän tyyliin "kun isoveli ei kiellä, ei ole pakko olla varovainen" saamme syksyllä satavarmasti niskaamme koronan toisen aallon pohjoisen raja-alueiden, Vaasan ja ihmisten oman huolimattomuuden takia. Jos kärsitte valmiuslakien, kieltojen ja suositusten aiheuttamista rajoituksista keväällä valon lisääntyessä ja kelien parantuessa, miltähän uudistetut samat rajoitukset tuntuvat syksyn pimeydessä ja sateessa? Ota nyt suomalainen kengän kuluttaja se paljon mainittu terve järki käteen ja käyttäydy sen mukaisesti. Ei se virus mihinkään hävinnyt, rajoitukset vain hillitsivät sitä. Mutta jos sinä käyttäydyt varomattomasti ja järjettömästi, meillä on tosikurja syksy edessä.

Kristiina